kieli

Katso myös: Kieli

Suomi

Substantiivi

kieli (26)

1. (anatomia) suussa oleva puheen tuottamisen, nielemiseen ja lämmönsäätelyyn käytetty lihas

   Pidetään kieli keskellä suuta. (tarkoittaa kuvaannollisesti myös tarkkana olemista)

2. (kielitiede) kommunikointijärjestelmä (esim. suomen kieli)

   Kuinka taidan suomen kielen.

3. (musiikki) kielisoitinten ääntä tuottava lanka tai muu ohut jänne, puhaltimen lehti

   Vaihdoin kitaraan uudet kielet.

4. soittokellon umpinaiseen yläpäähän kiinnitetty metallinen kellon osa, joka lyö kellon reunaan
5. (tekniikka) eräissä mekanismeissa oleva osa, uloke

   Oven tiivisteet painavat ovea ja lukon kieltä karmissa olevaa helaa vasten.

   ponttiliitoksen kieli

Ääntäminen

• IPA: [ˈk̟ie̞li]

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	kieli	kielet
genetiivi	kielen	kielten kielien
partitiivi	kieltä	kieliä
akkusatiivi	kieli; kielen	kielet
Sisäpaikallissijat
inessiivi	kielessä	kielissä
elatiivi	kielestä	kielistä
illatiivi	kieleen	kieliin
Ulkopaikallissijat
adessiivi	kielellä	kielillä
ablatiivi	kieleltä	kieliltä
allatiivi	kielelle	kielille
Muut
essiivi	kielenä (kielnä)	kielinä
translatiivi	kieleksi	kieliksi
abessiivi	kielettä	kielittä
instruktiivi	–	kielin
komitatiivi	–	kieline- + omistusliite

Etymologia

kantauralin *kēle

Käännökset

1. suussa oleva puheen tuottamiseen, nielemiseen ja lämmönsäätelyyn käytetty elin

albania: gjuhë arabia: لِسَان (lisān) m./f. bosnia: jezik englanti: tongue espanja: lengua fääri: tunga grönlanti: oqaq heprea: לָשׁוֹן f. hollanti: tong indonesia: lidah islanti: tunga italia: lingua f. karjala: kieli kazakki: тiл kirgiisi: тил krimintataari: til kroaatti: jezik kurdi: ziman		latvia: mēle liivi: kēļ makedonia: јазик pohjoissaame: njuočča puola: język ranska: langue f. romania: limbă ruotsi: tunga saksa: Zunge f. slovakki: jazyk thai: ลิ้น, ภาษา tšekki: jazyk turkki: dil udmurtti: кыл unkari: nyelv venäjä: язык vepsä: kel' viro: keel
Seuraavissa käännösmerkinnöissä on vikaa (väärä muoto tai kieltä ei ole lisätty tietokantaan):
aari: adim

2. kielitiede

arabia: لُغَة (luġah) f. bosnia: jezik bulgaria: език englanti: tongue, language espanja: lengua, idioma esperanto: lingvo fääri: tungumál heprea: שָׂפָה f. hollanti: taal, tong indonesia: bahasa islanti: tungumál italia: lingua f., linguaggio m. jaava: basa karjala: kieli kazakki: тілі krimintataari: til kroaatti: jezik kurdi: ziman kymri: iaith latina: basa latvia: valoda liettua: kalba liivi: kēļ		makedonia: јазик malaiji: bahasa nauru: ekakairũ, edorer pohjoissaame: giella portugali: língua puola: język ranska: langue f., langage romania: limbă ruotsi: språk saksa: Sprache f. samoa: gagana slovakki: jazyk somali: af tanska: sprog thai: เชือก tšekki: jazyk turkki: dil tuvalu: nganana udmurtti: кыл unkari: nyelv venäjä: язык vepsä: kel' viro: keel
Seuraavissa käännösmerkinnöissä on vikaa (väärä muoto tai kieltä ei ole lisätty tietokantaan):
luganda: olulimi

3. kielisoittimen osa

englanti: string heprea: מֵיתָר m. italia: corda f. portugali: língua ranska: corde f.

ruotsi: sträng saksa: Stimmband n. thai: เชือก unkari: húr viro: keel

Numero puuttuu. metallinen kellon osa

englanti: clapper

Liittyvät sanat

• kieliä

Johdokset

• adjektiivit: kielellinen
• substantiivit: kieleke

Yhdyssanat

• kielileike, poronkieli
• kielisoitin
• lukonkieli, palkeenkieli
• kieliasu, kielitaito, korukieli, ohjelmointikieli

Kielitiede

• kielitiede
• kirjakieli, yleiskieli, ammattikieli, arkikieli, puhekieli
• selkokieli, viittomakieli

Verbi

kieli

1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä kieliä
2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä kieliä

Karjala

Substantiivi

kieli

1. kieli (ruumiinosa)