kieli
Katso myös: Kieli |
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kieli (26)
- (anatomia) suussa oleva nielemiseen, lämmönsäätelyyn ja ihmisellä puheen tuottamiseen käytettävä lihas
- Pidetään kieli keskellä suuta.
- (kielitiede) ihmisen äänteisiin perustuvaan puheeseen tai sovittuihin käsien liikkeisiin perustuva viestintäjärjestelmä (esim. suomen kieli)
- Kuinka taidan suomen kielen.
- lapsen kielen kehitys
- Viittomakielet eli viitotut kielet ovat gesturaalis-visuaalisia kieliä.
- (kielitiede) kielen tyyli; jollekulle tai joillekuille ominainen kielenkäyttö
- romaanin kieli on runollista
- alamaailman kieli
- Tuollaista kieltä en kuuntele hetkeäkään!
- (musiikki) kielisoitinten ääntä tuottava pingotettu lanka tai jänne
- Vaihdoin kitaraan uudet kielet.
- (musiikki) puhaltimen lehti
- soittokellon umpinaiseen yläpäähän kiinnitetty metallinen osa (eli läppä), joka lyö kellon laitaan
- (tekniikka) eräissä mekanismeissa oleva osa, uloke
- Oven tiivisteet painavat ovea ja lukon kieltä karmissa olevaa helaa vasten.
- ponttiliitoksen kieli
- (tekniikka) vaa´an osoitin
- Vaa´an kieli osoittaa punnittavan painon.
- iltti
- Vedä kieli suoraan ennen kuin kiristät nauhat.
-
Elin [1]
-
Kontrabasson kielet [4]
-
Flyygelin kielet [4]
-
Kellon kieli [6]
-
Lukon kieli [7]
-
Kengän kieli [9]
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkie̯li/, [ˈk̟ie̞li]
- tavutus: kie‧li
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kieli | kielet |
genetiivi | kielen | kielten kielien |
partitiivi | kieltä | kieliä |
akkusatiivi | kieli; kielen |
kielet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kielessä | kielissä |
elatiivi | kielestä | kielistä |
illatiivi | kieleen | kieliin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kielellä | kielillä |
ablatiivi | kieleltä | kieliltä |
allatiivi | kielelle | kielille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kielenä | kielinä |
translatiivi | kieleksi | kieliksi |
abessiivi | kielettä | kielittä |
instruktiivi | – | kielin |
komitatiivi | – | kieline- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kiele- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kiel- |
Etymologia
[muokkaa]kantauralin kēle [1]
Käännökset
[muokkaa]
|
|
|
|
|
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- adjektiivit: kielellinen, kieletön, kielevä, kielimäinen
- substantiivit: kieleke, kielo
- verbit: kielentää, kieliä, kieltää
Yhdyssanat
[muokkaa]alkukieli, alkuperäiskieli, ammattikieli, anopinkieli, arkikieli, arpitaaninkielinen, bantukieli, elekieli, erikoiskieli, frankoprovensaalinkielinen, hallintokieli, hoivakieli, hybridikieli, häpykieli, häränkieli, ilmekieli, intiaanikieli, kansankieli, kansliakieli, kantakieli, kapulakieli, kehonkieli, kengänkieli, kielenhuolto, kielenkanta, kielenkantimet, kielenkärki, kielenkääntäjä, kielenopas, kielenopetus, kielenparsi, Kielentunnistus, kielentuntemus, kielentutkija, kielentutkimus, kielenvaihto, kielenviljely, kielialue, kieliasu, kielifilosofia, kielifysiologia, kielihistoria, kielihäiriö, kielijänne, kielikampela, kielikello, kielikoe, kielikorva, kielikoulu, kielikukkanen, kielikunta, kielikurssi, kielikuva, kielikylpy, kielilaboratorio, kielilainsäädäntö, kielileike, kielilläpuhuja, kieliluu, kielimaantiede, kielimakkara, kielimanifesti, kielimies, kielimuoto, kielimuunnos, kielimuuri, kielinero, kielinysty, kielinäyte, kieliopas, kieliopisto, kielioppi, kielipesä, kielipihdit, kielipolitiikka, kielipsykologia, kielipää, kielireskripti, kielirisa, kieliryhmä, kieliside, kielisilta, kielisoitin, kielisosiologia, kielistudio, kielisukulaisuus, kielisuudelma, kielisyöpä, kielitaistelu, kielitaito, kielitaju, kielitiede, kielitulehdus, kielitunne, kielitutkimus, kielitutkinto, kieliviila, kielivirhe, kielivähemmistö, kieliyhteisö, kieliäänikerta, kieliäänne, kieltenopetus, kieltenpidin, kirjakieli, kohdekieli, koirankieli, komentosarjakieli, konekieli, kontinkieli, korukieli, kotikieli, koululaiskieli, kukkaskieli, kulttuurikieli, kuvakieli, käännöskieli, käärmeenkieli, lakikieli, lapsenkieli, lastenkieli, lukonkieli, lähdekieli, lähtökieli, maailmankieli, mainoskieli, merkkikieli, metakieli, muotokieli, mustalaiskieli, nykykieli, ohjelmointikieli, oksitaaninkielinen, opetuskieli, palkeenkieli, paperikieli, pianonkieli, pikkukieli, poronkieli, puhekieli, puhuntokieli, raastinkieli, runokieli, ruskeakieli, ruumiinkieli, salakieli, samojedikieli, satakieli, sekakieli, selkokieli, selväkieli, sivistyskieli, sotilaskieli, sukukieli, sukulaiskieli, sävelkieli, tytärkieli, työkieli, urheilukieli, vaa'ankieli, vaa’ankieli, valtakieli, viittomakieli, virkakieli, viulunkieli, vähemmistökieli, yleiskieli, äidinkieli, äännekieli
Sanaliitot
[muokkaa]forensinen kielentutkimus, formaali kieli, kuollut kieli, luonnollinen kieli, uralilaiset kielet
- Kaanaan kieli
- länsislaavilainen kieli
- oseanialainen kieli
- sinotiibetiläinen kieli
- tiibetiläis-burmalainen kieli
Idiomit
[muokkaa]- mielin kielin
- mielistellen
- odottaa kieli pitkällä
- odottaa innolla jotakin tapahtuvaksi
- olla kielen päällä
- sanasta tai termistä, jota ei muista, mutta joka tuntuu olevan juuri tulemassa mieleen
- olla kieli solmussa
- (pitää) kieli keskellä suuta
- olla kuoleman kielissä
Aiheesta muualla
[muokkaa]- kieli Kielitoimiston sanakirjassa
- kieli Suomen murteiden sanakirjassa
- kieli Tieteen termipankissa
- kieli Suomen etymologisessa sanakirjassa
- Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä: Kieli ja kieltää. Kotimaisten kielten keskus
- Artikkelit 964, 3050 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Verbi
[muokkaa]kieli
- (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä kieliä
- (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä kieliä
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä kieliä
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä kieliä
Karjala
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kieli
Aiheesta muualla
[muokkaa]- kieli Karjalan kielen verkkosanakirjassa
Livvi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kieli
- kieli
- ruočin kieli - ruotsin kieli
Viitteet
[muokkaa]- Suomen sanat
- Suomen kielen substantiivit
- Suomen kielen käänteissanakirja
- Suomen kielen 26. taivutustyypin sanat
- Suomen kielen anatomian sanasto
- Suomen kielen kielitieteen sanasto
- Suomen kielen musiikkisanasto
- Suomen kielen tekniikan sanasto
- Suomen kielen kaksitavuiset sanat
- Suomen kielen kantauralista juontuvat sanat
- Suomen verbien taivutusmuodot
- Suomen kielen elimet
- Suomen kielen homonyymit
- Karjalan sanat
- Karjalan kielen substantiivit
- Karjalan kielen elimet
- Livvin sanat
- Livvin kielen substantiivit