kehonkieli
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]kehonkieli
- sanaton, henkilön itse tiedostamattomillaan ruumiinasennoilla ja eleillä ilmaistu viestintä, ruumiinkieli
- Hän puhui ystävällisesti, mutta hänen kehonkielensä viesti ärtymyksestä.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkehonˌkie̯li/
- tavutus: ke‧hon‧kie‧li
Etymologia
[muokkaa]yhdyssana osista keho (genetiivi) ja kieli
Käännökset
[muokkaa]1. sanaton, ruuminasennoilla ja eleillä ilmaistu viestintä
|
|