ablatiivi

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Wikipedia
Katso artikkeli Ablatiivi Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

ablatiivi (5)

  1. (kielitiede) sijamuoto, ulkopaikallissija, joka perusmerkityksessään ilmaisee liikettä pois joltain pinnalta tai jonkin luota, ulkoeronto. Käytetään laajasti myös muissa merkityksissä.
    Suomen kielen ablatiivin sijapääte on -lta/-ltä.
    Pojalta on ablatiivi poika-sanasta — pojalta odotamme paljon.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [ˈɑblɑˌt̪iːʋi]

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ablatiivi ablatiivit
genetiivi ablatiivin ablatiivien
partitiivi ablatiivia ablatiiveja
akkusatiivi ablatiivi; ablatiivin ablatiivit
sisäpaikallissijat
inessiivi ablatiivissa ablatiiveissa
elatiivi ablatiivista ablatiiveista
illatiivi ablatiiviin ablatiiveihin
ulkopaikallissijat
adessiivi ablatiivilla ablatiiveilla
ablatiivi ablatiivilta ablatiiveilta
allatiivi ablatiiville ablatiiveille
muut sijamuodot
essiivi ablatiivina ablatiiveina
translatiivi ablatiiviksi ablatiiveiksi
abessiivi ablatiivitta ablatiiveitta
instruktiivi ablatiivein
komitatiivi ablatiiveine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]