sijamuoto

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

sijamuoto (1)

  1. (kielitiede) sija, yksi nominien taivutuskategorioista (muita ovat luku ja suku); käytetään myös muiden sanaluokkien, kuten adverbien ja verbien, nominaalimuodoille
    Sijamuoto, sija, on taivutuskategoria, jonka edustajilla ilmaistaan nominilausekkeiden erilaisia syntaktisia ja semanttisia suhteita lausumassa.

Etymologia[muokkaa]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Alakäsitteet[muokkaa]
Yläkäsitteet[muokkaa]
Synonyymit[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]