sijamuoto

Kohteesta Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

sijamuoto (1)

  1. (kielitiede) sija, yksi nominien taivutuskategorioista (muita ovat luku ja suku); käytetään myös muiden sanaluokkien, kuten adverbien ja verbien, nominaalimuodoille
    Sijamuoto, sija, on taivutuskategoria, jonka edustajilla ilmaistaan nominilausekkeiden erilaisia syntaktisia ja semanttisia suhteita lausumassa.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi sijamuoto sijamuodot
genetiivi sijamuodon sijamuotojen
(sijamuotoin)
partitiivi sijamuotoa sijamuotoja
akkusatiivi sijamuoto; sijamuodon sijamuodot
Sisäpaikallissijat
inessiivi sijamuodossa sijamuodoissa
elatiivi sijamuodosta sijamuodoista
illatiivi sijamuotoon sijamuotoihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi sijamuodolla sijamuodoilla
ablatiivi sijamuodolta sijamuodoilta
allatiivi sijamuodolle sijamuodoille
Muut
essiivi sijamuotona sijamuotoina
translatiivi sijamuodoksi sijamuodoiksi
abessiivi sijamuodotta sijamuodoitta
instruktiivi sijamuodoin
komitatiivi sijamuotoine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

yhdyssana sanoista sija ja muoto

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Alakäsitteet[muokkaa]
Yläkäsitteet[muokkaa]
Synonyymit[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]