Wikisanakirja:Kahvihuone

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Cup-o-coffee-simple.svg
  • fi: Tämä paikka on suomenkielisen Wikisanakirjan (ja miksei muidenkin kielisten Wikisanakirjojen) yleisten asioiden käsittelyyn – muistathan aina allekirjoittaa viestisi neljällä tildellä (~~~~).
  • en: This is the community discussion page – please, always sign your comment with four tildes (~~~~). See also requests for bot flags.

Arkistot: 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11, 12, 13, 14, 15, 16, 17, 18, Arkistohakemisto

Aloita keskustelu uudesta aiheesta







Sisällysluettelo

vanhahtava + xxx + vanhentunut[muokkaa]

Ilmeisesti meillä on vain kaksi vanhentuneisuuden asteen merkintää käytössä, mutta kolmas olisi kai tarpeellinen.

  • vanhahtava — nykyaikaiseen kielenkäyttöön outo, mutta vielä ymmärrettävissä oleva ilmaus
  • vanhentunut — aikaisemmin käytössä ollut, nykyään sopimaton tai muutoin käytöstä jäänyt ilmaus

Englanninkielisessa Wikisanakirjassa on seuraavat 3 käytössä:

  • unfashionable/dated -- Still in use, but generally only by older people, and considered unfashionable or superseded, particularly by younger people.
  • archaic -- No longer in general use, but still found in some contemporary texts (eg, the Bible). Examples: thou (singular second-person subject; "you"), œconomy
Generally understood by educated people, but rarely used in current texts or speech.
  • obsolete -- No longer in use; found only in very old texts. Examples: zyxt
Virtually no one would currently use the word or meaning, and very, very few would understand the word or meaning if it were used in speech or text.

--Espoo (keskustelu) 21. elokuuta 2016 kello 10.19 (UTC)

Mitkä sanat esimerkiksi näihin ryhmiin kuuluisivat? Obsoletea vastaa kai nykyään vanhentunut, datedia vanhahtava ja raamatussa esiintyviin vanhentuneisiin sanoihin käytetään yleensä raamatullinen-merkintää. --Hunsvotti (keskustelu) 22. elokuuta 2016 kello 19.08 (UTC)
Mitenkäs tuo vanhanaikainen?--85.76.87.154 22. elokuuta 2016 kello 19.39 (UTC)
"Vanhanaikainen" olisi mahdollinen lisäaste, mutta se tarkoittaa kai suunn. samaa kuin "vanhahtava" eli se ei auttaisi tässä ongelmassa: 1) Nykyinen vahvin aste, "vanhentunut" ei ole tarpeeksi vahva, koska "nykyään sopimaton tai muutoin käytöstä jäänyt ilmaus" ei tarkoita vielä, ettei sana olisi enää ymmärrettävä. Voisimme tietysti määrittää asteen näin. 2) Sellaisen asteen puuttuminen, joka kuvailee sanoja, jotka eivät esiinny raamatussa, mutta ovat yhtä vähän käytössä ja yhtä vähän/paljon ymmärrettäviä. En uskalla antaa esimerkkejä, koska suomi ei ole äidinkieleni ja koska pelkään että ehdotukseni kuolisi huonojen esimerkkien takia.
Mitä mieltä olette sanan marras eri merkitysten nykyisistä merkinnöistä? --Espoo (keskustelu) 23. elokuuta 2016 kello 10.58 (UTC)
Termin vanhentunut käyttö tulisi kyllä ihan jo kieliversioiden välisen selkeydenkin – mutta myös loogisuuden – takia muuttaa samaksi kuin en-wiktissä on termillä obsolete.
Termiä archaic voisi vastata joko ilmaus lähes vanhentunut tai sitten ilmauksen muissa yhteyksissä vanhentunut ohella maininta siitä, missä asiayhteydessä sana yhä on käytössä.
Termiä raamatullinen pitäisi muiden aihealuetta ilmaisevien termien tavoin käyttää vain sellaisista Raamatussa esiintyvistä ilmauksista, joilla on muusta kielenkäytöstä poikkeava merkitys. Sen sijaan sellaisia wanhoissa raamatunkäännöksissä esiintyviä sanoja, joiden ymmärrettävyys on ajan myötä yleiskielestä hävinnyt, riittäisi kuvaamaan tuo edellä mainitsemani muissa yhteyksissä vanhentunut tai muu termiä archaic vastaava ilmaus.
Ihan edellä kuvaamallani tavalla muuttaisin myös artikkelia marras. --Chiumbo (keskustelu) 23. elokuuta 2016 kello 12.04 (UTC)
Tämä kommentti tulee pahasti jälkijunassa, mutta mun mielestä jo ihan se, että eri kielisten sanojen ja niiden käännösten merkityskentät menevät päällekkäin ja ohi toisistaan, on syy olla sotkematta nykysysteemiä (mitä orjallinen dated-archaic-obsolete -asteikon luominen tänne mielestäni olisi). Tuollainen kolmijakosysteemi on englanninkielisessä wikipediassa, koska dated, archaic ja obsolete ovat selkeä(hkö)sti merkitykseltään erotettavissa toisistaan. En ole tehnyt kyselyä, mutta mututuntumalla väittäisin, että vanhanaikainen, vanhahtava, lähes vanhentunut, vanhentunut -asteikko (tms.) olisi todella sekava jo ihan siksi, että vanhanaikainen ja vanhahtava menevät merkitykseltään toistensa päälle todella tehokkaasti, eikä kaikki välttämättä ymmärrä niiden eroa ja niitä voidaan hyvin isolla riskillä käyttää epäjohdonmukaisesti. Aikoinaan kun tein noita tägejä, niin mietin tätä käännösongelmaa ja päädyin muistaakseni siihen, että koska arkaainen ei ole vakiintunut tyyliluokittelu suomalaisissa sanakirjoissa, niin käytetään mieluummin vanhahtavaa, joka kattaa sekä datedin että archaicin. Obsolete on sitten selkeästi vanhentunut. -- Puisque (keskustelu) 14. huhtikuuta 2017 kello 14.57 (UTC)

carapax[muokkaa]

Onko tämä sana edes käytössä suomessa? En löytänyt suomenkielistä käyttöä netistä muualla kuin Wikipediasta. Siellä se on käytössä vain niveljalkaisten sivuilla, mutta muilla kielillä carapax tarkoittaa myös kilpikonnien selkäpanssaria. --Espoo (keskustelu) 23. elokuuta 2016 kello 10.01 (UTC)

Niin, onko se sitten suomea. Ainakin eläinkunnan suurimman pääjakson otusten anatomian kuvauksissa sitä käytetään. Ja kai sille voi löytää käyttöä rapujuhlissakin.84.251.188.107 23. elokuuta 2016 kello 12.36 (UTC)

RevisionSlider[muokkaa]

Birgit Müller (WMDE) 12. syyskuuta 2016 kello 14.56 (UTC)

Wikidata for Wiktionary: let’s get ready for lexicographical data![muokkaa]

Hello all,

Sorry for writing this message in English, please feel free to translate it in your own language below.

The Wikidata development team will start working on integrating lexicographical data in the knowledge base soon and we want to make sure we do this together with you.

Wikidata is a constantly evolving project and after four years of existence, we start with implementing support for Wiktionary editors and content, by allowing you to store and improve lexicographical data, in addition to the concepts already maintained by thousands of editors on Wikidata.

We have been working on this idea for almost three years and improving it with a lot of inputs from community members to understand Wiktionary processes.

Starting this project, we hope that the editors will be able to collaborate across Wiktionaries more easily. We expect to increase the number of editors and visibility of languages, and we want to provide the groundwork for new tools for editors.

Our development plan contains several phases in order to build the structure to include lexicographical data:

  • creating automatic interwiki links on Wiktionary,
  • creating new entity types for lexemes, senses, and forms on Wikidata,
  • providing data access to Wikidata from Wiktionary
  • improving the display of lexicographical information on Wikidata.

During the next months, we will do our best to provide you the technical structure to store lexicographical data on Wikidata and use it on Wiktionary. Don’t hesitate to discuss this within your local community, and give us feedback about your needs and the particularities of your languages.

Information about supporting lexicographical entities on Wikidata is available on this page. You can find an overview of the project, the detail of the development plan, answers to frequently asked questions, and a list of people ready to help us. If you want to have general discussions and questions about the project, please use the general talk page, as we won’t be able to follow all the talk pages on Wiktionaries. If you don’t feel comfortable with English, you can write in your own language and hopefully someone will volunteer to translate.

Bests regards, Lea Lacroix (WMDE) (talk)

Grants to improve your project[muokkaa]

Please help translate to your language:

Greetings! The Project Grants program is currently accepting proposals for funding. There is just over a week left to submit before the October 11 deadline. If you have ideas for software, offline outreach, research, online community organizing, or other projects that enhance the work of Wikimedia volunteers, start your proposal today! Please encourage others who have great ideas to apply as well. Support is available if you want help turning your idea into a grant request.

I JethroBT (WMF) (talk) 30. syyskuuta 2016 kello 20.11 (UTC)

Creative Commons 4.0[muokkaa]

Hello! I'm writing from the Wikimedia Foundation to invite you to give your feedback on a proposed move from CC BY-SA 3.0 to a CC BY-SA 4.0 license across all Wikimedia projects. The consultation will run from October 5 to November 8, and we hope to receive a wide range of viewpoints and opinions. Please, if you are interested, take part in the discussion on Meta-Wiki.

Apologies that this message is only in English. This message can be read and translated in more languages here. Joe Sutherland (talk) 6. lokakuuta 2016 kello 01.34 (UTC)

"popular science" in Finnish[muokkaa]

Moi, ja anteeksi for writing in English! – most of my (never very strong) Finnish is gone... I added an attributive entry (adjectival use) in the English wiktionary for popular science and listed populaaritieteellinen ja tieteen yleistajuinen as Finnish translations. Are those translations correct? --JaS (keskustelu) 20. lokakuuta 2016 kello 18.49 (UTC)

"Populaaritieteellinen" is OK, but "tieteen yleistajuinen" is not. It should be just "yleistajuinen". Actually "yleistajuinen" means just "understandable to the general public" so it is not a very good translation for "popular science" in, say, "a popular science publication". One would say "populaaritieteellinen julkaisu" or "yleistajuinen tiedejulkaisu" or something like that. 84.251.188.107 20. lokakuuta 2016 kello 23.14 (UTC)

Suomen romanikieli[muokkaa]

Suomen romanin sanojen aakkostuksessa olisi töitä. Suuri osa kielen sanoista on luokiteltu vain luokkaan "Suomen romanin sanat". Osa Suomen romanin sanaluokkiin esim. "Luokka:Suomen romanin adjektiivit". Mallineita käytettäessä sanat taas tulostuvat Suomen romanin kielen luokkiin, esim. "Suomen romanin kielen substantiivit" Nämä luokat taas luokittuvat luokkaan "Suomen romanin sanat"; katso esimerkiksi: baro. Jonkinlainen harmonisointi olisi ehkä tarpeen?--Pjr (keskustelu) 4. marraskuuta 2016 kello 09.52 (UTC)

Käännösmallineella taas tulostuu "romani, suomen" ;) --Pjr (keskustelu) 4. marraskuuta 2016 kello 10.22 (UTC)

Suomen romanin sanoja löytyy myös luokasta "Romanin kieli" ja tämän alaluokasta "Romanin sanat"--Pjr (keskustelu) 5. marraskuuta 2016 kello 09.45 (UTC)

Äänioikeus[muokkaa]

Voitaisiinko tehdä sellainen lisäsääntö, että jos käyttäjällä on yli 100.000 suomen kielen muokkausta jonkin toisen kielen (englanti tässä tapauksessa) Wiktionaryssä, niin ääni voitaisiin ottaa huomioon? --Hekaheka

Minä hylkäsin hänen äänensä poistoäänestyksessä nykyisten sääntöjen nojalla. (kai anot saavat kanssa hylätä?) Hekaheka on kuitenkin tehnyt yli 100000 muokkausta englanninkielisen Wikisanakirjan puolella suomen kielestä. Voisi ainakin harkita ko. sääntöä.--85.76.38.205 8. marraskuuta 2016 kello 17.14 (UTC)

Vähän piruillakseni kirjoitin, mutta näin vakavammin ajatellen ainakin suomenkielisen Wikipedian voisi huomioida. Jos jotakin rajaa oikeasti aletaan harkita, niin 100.000 on tietysti todella paljon. --Hekaheka (keskustelu) 8. marraskuuta 2016 kello 17.36 (UTC)
Taitaa olla vaikea varmentaa käyttäjätunnusten olevan saman käyttäjän kuin toisessa kieliversiossa tai hankkeessa? Kaikenlaistahan voi väittää ja manipuloida äänestyksiä sitten pahimmassa tapauksessa useilla nimimerkeillä. Säännön muuttamisella siis voisi olla negatiivisia vaikutuksia. Mielestäni helpointa on pitää nykyisestä säännöstä kiinni, sillä se on yksinkertaisin tapa eikä erityisiä varmennuksia tarvita. Rajat ovat tällä hetkellä viikon vanha tunnus ja 100 artikkelimuokkausta. --Hartz (keskustelu) 9. marraskuuta 2016 kello 12.41 (UTC)
En edelleenkään vaadi mitään, mutta en pidä huonoista perusteluista. Tunnukset ovat käsittääkseni nykyään globaalit wikimaailmassa. Toisin sanoen kukaan muu kuin minä ei voi esiintyä Hekahekana missään wikiprojektissa. En mielestäni ole rekisteröitynyt Suomi-Wiktionaryyn, vaan minulla on automaattisesti sama tunnus, jolla olen rekisteröitynyt en-Wiktionaryyn. Mutta siis eihän 100 muokkausta ole temppu eikä mikään. --109.240.76.153 10. marraskuuta 2016 kello 17.34 (UTC)
Joo, nuo globaalit tunnukset ovat aika tuore juttu. Löysin että ainakin tästä pääsee näkemään globaalin tunnuksen hankkeet ja kieliversiot aika vaivattomasti https://meta.m.wikimedia.org/w/index.php?title=Special%3ACentralAuth&target=Hekaheka --Hartz (keskustelu) 10. marraskuuta 2016 kello 17.40 (UTC)

Sovitaanko niin, että kirjoitin kommenttini hetken harmistuksessa, eikä siitä tarvitse seurata mitään? Saan edelleen kirjoittaa kommentteja keskusteluun, ja uskon, että fiksut ihmiset ottavat ne huomioon. --Hekaheka (keskustelu) 11. marraskuuta 2016 kello 05.31 (UTC)

Salasanan nollaaminen[muokkaa]

Meillä on ongelmia hyökkääjien kanssa, jotka ottavat haltuunsa sellaisten käyttäjien wikitunnuksia, joilla on edistyneitä käyttöoikeuksia (kuten ylläpitäjät, byrokraatit, häivyttäjät, osoitepaljastajat). Vaikuttaa siltä, että tämä saattaa johtua heikoista tai useammassa paikassa käytettävistä salasanoista.

Yhteisön jäsenet työskentelevät yhdessä useiden järjestön tiimien kanssa selvittääkseen ongelman.

Tällä välin pyydämme, että jokainen miettii salasanaansa, jonka he ovat valinneet wikitunnuksilleen. Jos tiedät, että olet valinnut heikon salasanan, tai jos olet valinnut salasanan, jota käytät muuallakin, vaihda nämä salasanat.

Valitse vahva salasana -- kahdeksan tai useamman merkin sisältävän, jossa on kirjaimia, numeroita ja välimerkkejä. Joe Sutherland (keskustelu) / MediaWiki message delivery (keskustelu) 13. marraskuuta 2016 kello 23.32 (UTC)

-fobiat, -kammot[muokkaa]

Mitä mieltä olette käyttäjän Patamaski

Netissä on näitä hauskoja listoja, joissa laitetaan peräkkäin joku latinan/kreikankielinen sana ja -fobia sen väitetään tarkoittavan jotain. Useimmat näistä eivät esiinny missään näiden listojen ulkopuolella. Lisäksi nämä listat ovat usein heikosti englannista käännettyjä ja niissä on vierasperäisiä kirjaimia, joita oikeasti suomeen mukautetuissa sanoissa ei esiinny. Esim. sanoja agrizoofobia, trypanofobia, pteronofobia ja musofobia ei käytetä missään suomenkielisessä internetissä. Sanat cacofobia, xenodochiofobia, aphenphosmfobia ovat taas väärin suomen kielen kannalta. Sitten osa näistä on täysin älyttömiä, kuten barofobia/painovoimakammo. Siivoanko näistä pois älyttömimmät+sellaiset joita ei oikeasti käytetä? --Mikko Paananen (keskustelu) 15. marraskuuta 2016 kello 22.59 (UTC)

Pelkällä Google-haulla ei välttämättä löydä kaikkia ammattikielten sanoja. Toisaalta aivan älyttömät voisi mielestäni vapaasti poistaa. En kyllä oikein tiedä mikä olisi sopiva apuväline karsimiseen, ainakaan Kelan tautiluokitus ei toimi siinä tarkoituksessa ja verkon erilaiset terveystietosivut ovat joko liian yleisluontoisia tai sitten eri syistä epäluotettavan tuntuisia ...--Pjr (keskustelu) 17. marraskuuta 2016 kello 09.18 (UTC)

New way to edit wikitext[muokkaa]

James Forrester (Product Manager, Editing department, Wikimedia Foundation) --14. joulukuuta 2016 kello 19.31 (UTC)

Kielitoimiston sanakirja päivittyy[muokkaa]

http://www.iltalehti.fi/uutiset/201612252200045392_uu.shtml sinne lisätään mm. frisbeegolf, granola ja perseillä. --Hartz (keskustelu) 25. joulukuuta 2016 kello 11.54 (UTC)

kahdeksan[muokkaa]

Voisiko joku tarkistaa onko sanojen yhdeksän ja kahdeksan etymologiat oikeastaan erilaisia UEW:ssä eli vain toisessa olisi puhetta duaalin suffiksista. Englannin puolella sanotaan "From Proto-Finnic *kakteksa". --Espoo (keskustelu) 2. tammikuuta 2017 kello 18.02 (UTC)

Review of initial updates on Wikimedia movement strategy process[muokkaa]

Note: Apologies for cross-posting and sending in English. Message is available for translation on Meta-Wiki.

The Wikimedia movement is beginning a movement-wide strategy discussion, a process which will run throughout 2017. For 15 years, Wikimedians have worked together to build the largest free knowledge resource in human history. During this time, we've grown from a small group of editors to a diverse network of editors, developers, affiliates, readers, donors, and partners. Today, we are more than a group of websites. We are a movement rooted in values and a powerful vision: all knowledge for all people. As a movement, we have an opportunity to decide where we go from here.

This movement strategy discussion will focus on the future of our movement: where we want to go together, and what we want to achieve. We hope to design an inclusive process that makes space for everyone: editors, community leaders, affiliates, developers, readers, donors, technology platforms, institutional partners, and people we have yet to reach. There will be multiple ways to participate including on-wiki, in private spaces, and in-person meetings. You are warmly invited to join and make your voice heard.

The immediate goal is to have a strategic direction by Wikimania 2017 to help frame a discussion on how we work together toward that strategic direction.

Regular updates are being sent to the Wikimedia-l mailing list, and posted on Meta-Wiki. Beginning with this message, monthly reviews of these updates will be sent to this page as well. Sign up to receive future announcements and monthly highlights of strategy updates on your user talk page.

Here is a review of the updates that have been sent so far:

More information about the movement strategy is available on the Meta-Wiki 2017 Wikimedia movement strategy portal.

Posted by MediaWiki message delivery on behalf of the Wikimedia Foundation, 15. helmikuuta 2017 kello 20.31 (UTC) • Please help translate to your languageGet help

Overview #2 of updates on Wikimedia movement strategy process[muokkaa]

Note: Apologies for cross-posting and sending in English. This message is available for translation on Meta-Wiki.

As we mentioned last month, the Wikimedia movement is beginning a movement-wide strategy discussion, a process which will run throughout 2017. This movement strategy discussion will focus on the future of our movement: where we want to go together, and what we want to achieve.

Regular updates are being sent to the Wikimedia-l mailing list, and posted on Meta-Wiki. Each month, we are sending overviews of these updates to this page as well. Sign up to receive future announcements and monthly highlights of strategy updates on your user talk page.

Here is a overview of the updates that have been sent since our message last month:

More information about the movement strategy is available on the Meta-Wiki 2017 Wikimedia movement strategy portal.

Posted by MediaWiki message delivery on behalf of the Wikimedia Foundation, 9. maaliskuuta 2017 kello 19.43 (UTC) • Please help translate to your languageGet help

Missä näytä / piilota?[muokkaa]

Tarvitsen työkalua jolla voi tarvittaessa piilottaa osan sivun sisällöstä, tässä tapauksessa pitkä viron verbi taivutuskaava osioon Taivutus. En löydä mallinetta tai ohjelmanpätkää millä tämän voisi tehdä. Voisiko joku auttaa? --Pjr (keskustelu) 13. maaliskuuta 2017 kello 09.32 (UTC)

Joskus näkyi Wikisanakirjassa joku viritys "kutista / laajenna [?]." tähän tarkoitukseen. --Pjr (keskustelu) 13. maaliskuuta 2017 kello 11.53 (UTC)
Ainakin mallineessa fi-nom löytyy vastaava; ehkä siitä voisi saada viritettyä. --Chiumbo (keskustelu) 13. maaliskuuta 2017 kello 12.08 (UTC)
Kiitti! Kokeilen.--Pjr (keskustelu) 13. maaliskuuta 2017 kello 15.00 (UTC)

We invite you to join the movement strategy conversation (now through April 15)[muokkaa]

18. maaliskuuta 2017 kello 05.09 (UTC)

TÄRKEÄÄ: Ylläpitäjien aktiivisuuden tarkastus[muokkaa]

Hei. Käytäntö koskien "edistyneiden käyttöoikeuksien" poistamista (ylläpitäjä, byrokraatti jne.) otettiin käyttöön yhteisön konsensuksella vuonna 2013. Tämän käytännön mukaisesti ylivalvojat arvioivat ylläpitäjien aktiivisuutta wikeissä, joissa ei ole käytäntöä aktiivisuuden vähäisyydestä. Parhaan tietomme mukaan tässä wikissä ei ole muodollista prosessia "edistyneiden käyttöoikeuksien" poistamiseksi tunnuksilta, jotka eivät ole aktiivisia. Tämä tarkoittaa, että ylivalvojat huolehtivat asiasta ylläpitäjien aktiivisuuden arvioinnin nojalla.

Katsomme, että seuraavat käyttäjät ovat määritelmän mukaan passiivisia (ei muokkauksia eikä lokitapahtumia yli kahteen vuoteen):

  1. User:TJ (byrokraatti, ylläpitäjä)

Nämä käyttäjät saavat pian ilmoituksen, jossa heitä pyydetään aloittamaan keskustelu yhteisössä, mikäli he haluavat säilyttää jonkin käyttöoikeutensa tai kaikki oikeudet. Jos käyttäjät eivät reagoi tähän viestiin, ylivalvojat poistavat heiltä edistyneet käyttöoikeudet.

Mikäli te yhteisönä haluatte laatia oman menetelmänne aktiivisuuden tutkimiseen, joka tulee järjestelmänlaajuisen käytännön tilalle, tai jos haluatte tehdä toisenlaisen ratkaisun koskien näitä passiivisia käyttöoikeuden haltijoita tai jos teillä on olemassa oleva käytäntö, jota emme ole huomanneet, ottakaa yhteyttä ylivalvojiin Meta-Wikissä. Näin saamme asiasta tiedon emmekä suorita jatkossa käyttöoikeuksien arviointia wikissänne. Kiitos, Melos (keskustelu) 25. maaliskuuta 2017 kello 21.27 (UTC)

Vastaukseni, tl; dr ihan miten yhteisö haluaa. --TJ (keskustelu) 26. maaliskuuta 2017 kello 09.22 (UTC)

Inarinsaamen sanoissa kirjoitusvirheitä[muokkaa]

Inarinsaamenkielisten sana-artikkelien nimissä on kirjoitusvirheitä. Pystyykö joku siirtämään artikkelit oikeille nimilleen?

Uárree (keskustelu) 26. maaliskuuta 2017 kello 15.40 (UTC)

Sinäkin rekistöitynä käyttäjänä voit tehdä sen, katso sanasivulla kohtaa: muut / Siirrä. --Pjr (keskustelu) 27. maaliskuuta 2017 kello 08.43 (UTC)
Katso myös siirrettyä aitârdeijee.--Pjr (keskustelu) 27. maaliskuuta 2017 kello 08.59 (UTC)
Kiitoksia. Anteeksi vaivannäöstä. En tajunnut, että toiminto on kaikkien käytettävissä, kun en sitä äkkiä huomannut. Ethän poista pituusmerkkejä inarinsaamen sanoista. Ne kuuluvat sanakirjamerkintöihin. —Uárree (keskustelu) 27. maaliskuuta 2017 kello 10.52 (UTC)
Noista pituusmerkinnöistä, saamen kieliä osaamattomanna olinkin vähän epävarma inarinsaamen merkintätavasta; lunttasin täältä: UIT finsmn-substantiivien taulukko, ja päättelin ettei merkintä ole tarpeen. Mennään kuitenkin käytännön mukaan, vaikka henkilökohtaisesti liittäisin pituus-, paino- ja katkomerkinnät jms. täällä Wikisanakirjassa kohtaan Ääntäminen. On kuitenkin hyvä että inarinsaamen hakusanassa on kirjoitusasun mukainen merkintä.--Pjr (keskustelu) 28. maaliskuuta 2017 kello 08.45 (UTC)
Pituusmerkkejä ei merkitä normaaliin oikeinkirjoitukseen, mutta sana- ja oppikirjoissa ne ovat välttämättömiä oikean ääntämyksen oppimiseksi (vrt. esim. latinan pituusmerkkeihin tai venäjän painomerkkeihin). Äidinkielinen puhuja näkee äänteiden pituuden automaattisesti asiayhteydesta tai taivutusmuodosta, mutta kielenopettelijalle ne ovat korvaamaton apu. Inarinsaamen substantiiveilla on yli 50 taivutusmuotoa ja äänteiden pituus vaihtelee eri muodoissa. Pituusmerkeillä oikea ääntämys on helppo merkitä, ja merkintä on myös havainnollinen, johon tuskin päästää sillä, että kaikki taivutusmuodot annetaan myös IPA-merkein. Järkevin käytäntö on, että sanasivu on nimetty ortografian mukaan ja sanan taivutusparadigma sekä (tuleva) taivutustaulukko pituusmerkkeineen. Perusmuodosta annetaan myös ääntämys IPA/UPA-merkein. —Uárree (keskustelu) 28. maaliskuuta 2017 kello 15.24 (UTC)
Olisi ehkä kuitenkin selkeintä toimia niin kuin muidenkin kielien (kuten latinan) kohdalla on tarvittaessa tehty eli siten, että sivun nimi on normaalin oikeinkirjoituksen mukainen, mutta sanarivillä käytetään muotoa, johon on lisätty ääntämystä ja muita ominaisuuksia ilmentävät tarkkeet. Tähän on jo olemassa toiminnallinen valmius esimerkiksi mallineessa smn-subs, johon voidaan kolmanteen sarakkeeseen kirjoittaa sanariville tuleva muoto, on se sitten samanlainen tai erilainen kuin sivun nimi; taivutusmuoto-mallineessa sama saadaan aikaan käyttämällä parametria sanarivi. Lisänä voidaan toki ja on hyväkin käyttää IPA/UPA-merkintätapaa, jos sen mukainen ääntämys on tiedossa. --Chiumbi (keskustelu) 29. maaliskuuta 2017 kello 10.58 (UTC)

Aiheesta on keskustelua myös täällä. --Chiumbi (keskustelu) 29. maaliskuuta 2017 kello 10.58 (UTC)

Start of the 2017 Wikimedia Foundation Board of Trustees elections[muokkaa]

Please accept our apologies for cross-posting this message. This message is available for translation on Meta-Wiki.

Wikimedia-logo black.svg

On behalf of the Wikimedia Foundation Elections Committee, I am pleased to announce that self-nominations are being accepted for the 2017 Wikimedia Foundation Board of Trustees Elections.

The Board of Trustees (Board) is the decision-making body that is ultimately responsible for the long-term sustainability of the Wikimedia Foundation, so we value wide input into its selection. More information about this role can be found on Meta-Wiki. Please read the letter from the Board of Trustees calling for candidates.

The candidacy submission phase will last from April 7 (00:00 UTC) to April 20 (23:59 UTC).

We will also be accepting questions to ask the candidates from April 7 to April 20. You can submit your questions on Meta-Wiki.

Once the questions submission period has ended on April 20, the Elections Committee will then collate the questions for the candidates to respond to beginning on April 21.

The goal of this process is to fill the three community-selected seats on the Wikimedia Foundation Board of Trustees. The election results will be used by the Board itself to select its new members.

The full schedule for the Board elections is as follows. All dates are inclusive, that is, from the beginning of the first day (UTC) to the end of the last.

  • April 7 (00:00 UTC) – April 20 (23:59 UTC) – Board nominations
  • April 7 – April 20 – Board candidates questions submission period
  • April 21 – April 30 – Board candidates answer questions
  • May 1 – May 14 – Board voting period
  • May 15–19 – Board vote checking
  • May 20 – Board result announcement goal

In addition to the Board elections, we will also soon be holding elections for the following roles:

  • Funds Dissemination Committee (FDC)
    • There are five positions being filled. More information about this election will be available on Meta-Wiki.
  • Funds Dissemination Committee Ombudsperson (Ombuds)
    • One position is being filled. More information about this election will be available on Meta-Wiki.

Please note that this year the Board of Trustees elections will be held before the FDC and Ombuds elections. Candidates who are not elected to the Board are explicitly permitted and encouraged to submit themselves as candidates to the FDC or Ombuds positions after the results of the Board elections are announced.

More information on this year's elections can be found on Meta-Wiki. Any questions related to the election can be posted on the election talk page on Meta-Wiki, or sent to the election committee's mailing list, board-elections(at)wikimedia.org.

On behalf of the Election Committee,
Katie Chan, Chair, Wikimedia Foundation Elections Committee
Joe Sutherland, Community Advocate, Wikimedia Foundation

Posted by MediaWiki message delivery on behalf of the Wikimedia Foundation Elections Committee, 7. huhtikuuta 2017 kello 03.38 (UTC) • Please help translate to your languageGet help

Read-only mode for 20 to 30 minutes on 19 April and 3 May[muokkaa]

MediaWiki message delivery (keskustelu) 11. huhtikuuta 2017 kello 17.33 (UTC)

Cognate ja automaattiset interwiki-linkit[muokkaa]

Hei,

Uusi interwiki-linkkejä generoiva laajennus tulee käyttöön kaikissa Wikisanakirjoissa 24. huhtikuuta alkaen. Cognate-niminen laajennus automaattisesti linkittää toisiinsa erikielisten Wikisanakirjojen sivuja, joissa on sama otsikko. Tämä tarkoittaa sitä, että laajennuksen tullessa käyttöön interwiki-linkkejä ei enää tarvitse lisätä sivun sisältöön.

Wikimedia Deutschland on kehittänyt tämän uuden ominaisuuden Wikidata Wikisanakirjoille -projektin ensimmäisenä vaiheena. Se on kuitenkin Wikidatasta riippumaton.

Jotta uusi ominaisuus toimisi kunnolla, artikkeleista on poistettava kaikki interwiki-linkit. Poiston voi suorittaa botin avulla, samalla tavalla kuin interwiki-linkit on aikanaan poistettu useiden Wikipedioiden artikkeleista. Mikäli vanhoja interwiki-linkkejä ei poisteta, ne peittävät automaattisesti generoituja linkkejä.

Uutta ominaisuutta kehittäessä on keskusteltu useiden Wikisanakirjojen käyttäjien kanssa heidän tarpeistaan. On kuitenkin mahdollista, että osa linkeistä ei vastaa odotuksianne. Jos olet löytänyt virheen tai sinulla on ideoita miten tuota ominaisuutta voisi parantaa, luo alatehtävä Phabricatoriin tai kirjoita viesti laajennuksen keskustelusivulle.

Kiitos, Lea Lacroix (WMDE) (keskustelu) 13. huhtikuuta 2017 kello 07.46 (UTC)

HydrizBot poistelee nyt päällekkäisiä interwiki-linkkejä. Hieno homma. Olin käynnistämässä bottia juuri, mutta aakkosten alkupäässä ei enää ollutkaan mitään poistettavaa. :D --Hartz (keskustelu) 15. toukokuuta 2017 kello 09.01 (UTC)

amatööri[muokkaa]

Kielitoimiston sanakirjan mukaan "taivutus: amatööri/ä, -llä jne.". Meillä on myös amatööria ja jopa ekana ja jopa ilman kommenttia. --Espoo (keskustelu) 18. huhtikuuta 2017 kello 05.37 (UTC)

Sen voi korjata käyttämällä oikeaa mallinetta (fi-subs-risti), korjasin artikkelin niin, että siinä näkyy vain ä-vokaaliset taivutusmuodot, niin kuin Kielitoimiston sanakirjakin sanoo. (Yksittäisiä sanoja käsiteltäessä laittaisin keskustelunavauksen kyseisen sana-artikkelin keskustelusivulle; Kahvihuone on yleisempää keskustelua varten.) -- Puisque (keskustelu) 9. toukokuuta 2017 kello 17.49 (UTC)

Keskustelu käyttäjästä:Skorpion87[muokkaa]

Skorpion87 ei vielä kertonut keskustelusivullaan, mistä hän on löytänyt väärät käännökset ja ei olemassa olevia merkityksiä kahdelle keskustelusivullaan mainitsemalleni englanninkieliselle sanalle, ja siksi ehkä pitäisi tarkistaa hänen muut teot sillä alalla, kun emme voi tiedä olivatko nämä virheet vain yksittäiset virheeet omasta päästä vai osa laajamittaisesta yrityksestä tuoda tiedot Wikisanakirjaan. --Espoo (keskustelu) 27. huhtikuuta 2017 kello 07.45 (UTC)

Jonkinasteinen fail tapahtui mielestäni laajemminkin. Arvatenkin jostakin sanakirjasta on varsinkin kaksiosaiset sanat ja sanojen käännökset poimittu, mutta englannin kielitaito oli ehkä kaksi tähteä neljästä, jolloin kielikorva ei kertonut käytetäänkö sanaa oikeasti. "crab" merkityksessä "syöpä" vaikuttaa eeppiseltä faililtä. Tulee mieleen lähinnä "tropic of cancer" ja suomen kielen "krapu". --Hartz (keskustelu) 27. huhtikuuta 2017 kello 11.41 (UTC)
Voipi olla kyse myös kaksikielisyydestä tms., naapureiden kielistä esimerkiksi ruotsissa kräfta ja virossa vähk merkitsevät sekä rapua että syöpää.--Pjr (keskustelu) 28. huhtikuuta 2017 kello 10.12 (UTC)
Molemmat ilmeisesti käännöslainoja saksasta, (Krebs): pohjoisgermaanisen kantakielen kautta löytyy ehkä myös ikivanha englannin sana :) --Pjr (keskustelu) 28. huhtikuuta 2017 kello 10.41 (UTC)
joo: "cancer... Old English, from Latin, ‘crab or creeping ulcer’, translating Greek karkinos, said to have been applied to such tumours because the swollen veins around them resembled the limbs of a crab. canker was the usual form until the 17th century Compare with Cancer." oxforddictionaries.com / cancer--Pjr (keskustelu) 28. huhtikuuta 2017 kello 10.48 (UTC)
Yksinkertaisempi selitys taitaa kuitenkin olla enwiktionaryn käyttö ilman ajatusta [1] :) --Pjr (keskustelu) 29. huhtikuuta 2017 kello 09.34 (UTC)

Voting has begun in 2017 Wikimedia Foundation Board of Trustees elections[muokkaa]

3. toukokuuta 2017 kello 19.14 (UTC)

Viron verbien hakusanamuoto Wikisanakirjassa.[muokkaa]

Aihe on taas noussut ajankohtaiseksi. Käyttäjä:Uwe Riisenberg pitää viron verbeistä Wikisanakirjassa yleisesti käytettyä hakusanamuotoa, ma-infinitiiviä, virheellisenä muotona ja korjaa artikkeleita sen mukaisesti käyttämällä da-infinitiivin muotoja. Katso esimerkiksi kuulla. Asiasta voi aiheutua ajan myötä aika paljon töitä. Olisi ehkä aiheellista tehdä asiasta selvä ohje? --Pjr (keskustelu) 5. toukokuuta 2017 kello 09.32 (UTC)

Da-infinitiivin käytölle on toki olemassa jonkinlaiset kielitieteelliset perusteensa, varsinkin käännöksissä suomesta viroon; myös painetut suomi-viro ja viro-suomi sanakirjat käyttävät da-infinitiiviä. Verkkoympäristössä ma-infinitiivi toimii kuitenkin paremmin, varsinkin koska lähes kaikki muut sanastot ja sanakirjat käyttävät sitä. Samoin suomenkielisen Wikisanakirjan sisällä ma-infinitiivi toimii selkeämmin.

Selvyyden vuoksi kirjaan tähän myös kielteisen kantani siitä että viron ma-infinitiivin käännösvaste olisi aina suomen 3. infinitiivin instruktiivi [esimerkiksi: viron elama – suomen elämän, tämä käännös on harvoin oikein] :)--Pjr (keskustelu) 5. toukokuuta 2017 kello 10.04 (UTC)

Olen selittänyt minun kuin käyttäjän keskustelun sivulla arvovaltaisten lähteiden perusteella tarpeeksi, että jos suomen verbi on I infinitiivissä, sitten sille vastaa eestin kielessä verbi da-infinitiivissä. Niin että suomen verbin kuulla oikea vastine viroksi on kuulda ja näin tulisi myös kirjoittaa osastossa "Käännökset", jos halutaan, että suomenkielinen wikisanakirja olisi luotettava sanakirja. – Uwe Riisenberg (keskustelu) 5. toukokuuta 2017 kello 22.44 (UTC)
Entä vastaavatko "Käännökset"-osiossa käytetyt muiden kielten verbimuodot kieliopillisesti viron infinitiivejä? Ongelmana tässä on se, että toimintasi aiheuttaa sekamelskan. Myös minusta oli aluksi outoa, että wikisanakirjassa on eri käytäntö kuin se, mihin olin viroa opiskellessani tottunut alkeisoppikirjoja ja sanakirjoja käyttäessäni. En ruvennut kuitenkaan täällä vakiintunutta käytäntöä muuttamaan tai käymään korjaussotaa. Suosittelen samaa Sinulle. 84.251.161.164 6. toukokuuta 2017 kello 15.06 (UTC)
En ole aina katsonut, 84.251.161.164, onko osiossa "Käännökset" niin kuin usein viron verbillä väärä vastine englannin, saksan ja venäjän kielessä, mutta verbin huomata osastossa puuttuu venäjäksi perfektiivinen aspekti imperfektiivisen aspektin vieressä ja verbin laulaa osiossa toisinpäin. Verbilla laulaa on eestin vastine ihan epäoikea, mutta siksi, että ette halua kirjoittaa viron verbiä niin kui pitäisi da-infinitiivissä, sitten en korjaa eikä lisää enää toisia verbejä eestiksi. Menkää nyt "korjaaman" verbin korjata sivulle, siksi että siellä on virheeton käännös minun ensimmäisessä kielessä! – Uwe Riisenberg (keskustelu) 6. toukokuuta 2017 kello 20.36 (UTC)
Katsokaa, kuin hyvin toimii linkkinä suomen verbin hypätä virheetön käännös eestiksi, vaikka viron da-infinitiivissä olevan verbin hüpata sivulla ei ole suomen vastineita, mitä on myös Pjr kirjoittanut väärin eestin ma-infinitiivissä olevan verbin hüppama luo! Voi tietenkin tapahtua, että Pjr tai joku toinen ehtii sen ennen kuvaamista "kunnostaa". – Uwe Riisenberg (keskustelu) 6. toukokuuta 2017 kello 21.53 (UTC)
Suomen verbin hypätä täsmallinen käännös viroksi ei ole ma-infinitiivissä oleva verbi hüppama, mitä Pjr kirjoitti da-infinitiivissä olevan verbin hüpata ja pilkun jälkeen verbin hypätä sivulle osioon "Käännökset". Sitten kun oli kumonnut (!) sen, että suomen verbi hypätä on eestiksi da-infinitiivissä oleva verbi hüpata, mikä on tosiasia. Pilkun eteen jätti hän vielä tyhjän paikan. Tietääkö Petri Rother Pelkonen, minkälainen tarkoitus on pilkulla sanakirjassa vastineiden välillä? – Uwe Riisenberg (keskustelu) 7. toukokuuta 2017 kello 7.24 (UTC)
Oletko todella sitä mieltä, että kaikki tähän saakka suomenkieliseen wikisanakirjaan luodut viron verbien hakusanat pitää muuttaa vai tavoitteletko sitä, että "Käännökset"-osiossa olisi da-infinitiivi, koska se vastaa useammin suomen ensimmäistä infinitiiviä? Mainitsit – haukankatseinen kun olet – venäjän jomman kumman aspektin puuttumisen. Mutta asia on niin, ettei esimerkiksi suomen "hypätä" voi ymmärtääkseni olla aspektiltaan imperfektiivinen. (Vrt. hyppiä, hypähdellä jms.) Ehkä joissakin kaukaa haetuissa tapauksissa voisi imperfektiivinen aspekti tulla käännöksenä kyseeseen, jos jollakulla on tapana säännöllisesti tai toistuvasti hypätä kerran – joku obsessiivis-kompulsiivinen henkilö tulee lähinnä mieleen. Kuitenkin "hypätä"-verbin käännöksissä on venäjäksi myös imperfektiivinen aspekti. Tämän sanoin vain siksi, että olet niin itsepintaisesti vaatinut oikeaa käännöstä viroksi eli da-infinitiiviä. Toivottavasti slobot eivät ampaise tänne jankuttamaan, koska sinussakin on kestämistä ;) 84.251.161.164 7. toukokuuta 2017 kello 18.02 (UTC)
Jos suomen verbien käännökset viroksi on väärät, sitten tietenkin jokainen, kuka haluaa olla luotettava, korjaa virheet voimiensa mukaan. Tätä on tehnyt myös HydrizBot suomen verbin arvostaa sivulla täna vuonna 31. maaliskuuta, mutta Pjr "korjasi" häntä 28. huhtikuuta.
Miten ei voi olla suomen verbi hypätä venäjäksi imperfektiivinen lauseessa, kun puhutaan hyppäämisestä sen tekemisen aikana ("Сколько я ещё должен прыгать?" '"Kuinka paljon minun täytyy vielä hypätä?"'), kuin toiminnasta (прыгать на лыжах 'hypätä suksilla') tai se on kestävä eli toistuva toiminta (прыгать 'hypätä', "Прыгать на скакалке 15 минут!" '"Hypätä hyppynarulla 15 minuuttia!"', прыгать на лыжах каждый день 'hypätä suksilla joka päivä', ему нравится прыгать на стадионе по утрам 'hän tykkää hypätä stadionilla aamuisin')? Vaihtoehtoja, milloin täytyy puhua hyppäämisestä venäjäksi imperfektiivissä, on vielä, jos luet vaikka Pille Eslonin oppikirjaa "Lihtne vene keele grammatika" vuodesta 2003 sivulta 99 alkaen sekä Irina Birjukovan ja Irina Moissejenkon harjoituskirjaa "Vene keele harjutusvara koos reeglite ja võtmega" vuodesta 2003 sivuilla 7–13. Esimerkiksi "Я хочу прыгать больше на улице" 'minä haluan hypätä enemmän ulkona' ja "Прыгать на лыжах запрешено" 'suksilla ei ole luvattu hypätä'.
Siksi että olet, nimeton käyttäjä, ollut epäkohtelias niin suomen verbin arvostaa keskustelusivulla kuin tässä, ja ette halua kääntää suomen verbejä fi.wiktionary.orgissa viroon käyttämällä vastaava infinitiiviä, minä en halua teidän kanssa enää puhua. – Uwe Riisenberg (keskustelu) 8. toukokuuta 2017 kello 06.44 (UTC)
(...minä en halua teidän kanssa enää puhua. – Tuhannet kiitokset!) Suomennoksesi ovat osittain outoa kieltä ("Kuinka paljon minun täytyy vielä hypätä?" "Puhuminen hyppäämisestä sen tekemisen aikana" on semanttisesti absurdia suomalaiselle, koska hyppääminen tapahtuu kerran ellei kyse ole urheilulajeista kuten mäkihypystä. "Kuinka paljon" myös outoa: onko kyse ajasta, jolloin suomalainen ei tuota ilmaisua käyttäisi; onko kyse pituudesta, joka pitäisi hypätä; vai muuten vain paljosta hyppäämisestä. "Hyppään paljon". Ei ymmärrettävää suomea ilman (urheilu-) kontekstia, koska kerran tapahtuvaa toimintaa ei voi tehdä paljon). Olet tietysti oikeassa venäjän suhteen. Mutta suomi ei ole viroa, ja suomessa monissa kohdin käytettäisiin frekventatiivista verbiä. (Ei välttämättä esimerkeissäsi, koska ne voidaan käsittää urheilulajien nimityksiksi.) Arvostaa-verbin keskustelussa paasasit venäjän jommankumman aspektin puuttumisesta jonkin verbin käännöksistä. Miksi? Mikset korjannut puutetta, kun sen kerran huomasit? Suomessa venäjän kielen osaajat ovat harvassa, joten panoksesi olisi tervetullut. 84.251.161.164 8. toukokuuta 2017 kello 08.25 (UTC)
Tee endale, anonüüm, autoriteetsetes sõnaraamatutes tegusõna "hüppama" tähendustega tutvudes selgeks, et hüppamine tegevusena ei ole nii soome kui eesti keeles ainult ühekordne! Kui lugeda mu selgitusi soome ja vene keeles tähelepanelikult, siis peaks nendest aru saama. Jutt semantilisest absurdsusest on lihtsalt ebaadekvaatne. Kui sportlane hüppab hüppenööriga ja küsib selle käigus treenerilt, kui kaua ta peab veel keksima, siis pole esitatud küsimuses midagi mõistusevastast. Juhin tähelepanu, et kõnelesin su eelviimase kommentaari peale näidete põhjal imperfektiivsest aspektist vene keeles. Lähtudes soome verbist "hypätä", mis ei tähista "Kielitoimiston sanakirja" järgi ainult ühte hüpet ja millele vastab ka vene tegusõna "прыгать".
Aga kui kaua pole ju kuinka paljon, vaid kauanko, miten kauan, kuinka kauan. Vene keeles сколько, ilmselt on eesti keeles ka palju või kui palju võimalikud, mis tuleneb vene keele mõjust eesti keelele. "Paljonko minun täytyy vielä hypätä" kõlab lapsepärane. Mõistagi võib keegi hypätä (ühte hyppy sooritada ) mitu korda tahab, kuid mitukordne hüppamine on soome keeles hyppiminen, kui asi pole eraldi sooritustest nagu näiteks spordis. Ma tahtsin lihtsalt juhtida tähelepanu nendele erinevustele. Teiseks, Kielitoimiston sanakirja ja minu keeletaju järgi on tegusõna hypätä esimene ja olulisim tähendus "tehdä hyppy. Eesti keele "hüppama" muidugi tähendab ka hüppete tegemist või hüppetega kuhugi liikumist. (Samma på finska.) 84.251.161.164 9. toukokuuta 2017 kello 17.20 (UTC)
Jos nyrkkeilijä hyppää hyppynarulla ja hän kysyy hyppäämisen aikana valmentajalta, kuinka paljon eli montako kertaa hänen täytyy vielä hypätä, sitten tässä ei ole mitään väärin. Tietenkin sitten, jos
1) ymmärrät, että jokainen voi sanoa, kuinka paljon täytyy hypätä ja laskea hyppäämistä;
2) ymmärrät, että osa sanoista on polyseemiset eli monimerkityksiset (englanniksi polysemic tai viroksi polüseemsed eli mitmetähenduslikud);
3) ymmärrät, mikä on idiolekti ja yleiskieli;
4) ymmärrät, mitä on kirjoitettu "Kielitoimiston sanakirjassa" sekä sanakirjoissa "Eesti-soome sõnaraamat" (vuodesta 2001), "Soome-eesti sõnaraamat" (vuodesta 1999), "Eesti keele seletav sõnaraamat" ja "Vene-eesti sõnaraamat" (vuodesta 2000);
5) googlat fraasilla "hypätä narulla" ja ymmärrät etsinnän tuloksista, mitä on kirjoitettu.
Missä on kirjoitettu, että palju tai kui palju on peräisin venäjästä tai näiden käyttö ja tarkoitus on sieltä peräisin? Lue sanakirjasta "Eesti etümoloogiasõnaraamat", mistä on peräisin palju ja kui! – Uwe Riisenberg (keskustelu) 10. toukokuuta 2017 kello 00.10 (UTC)
(Vuodelta eikä "vuodesta". "Vuodesta 2001" tarkoittaa, että jossakin teoksessa on kirjoitettu "alates 2001. aastast".) Toistat tuossa samaa, mitä olen itsekin tarkoittanut. Hyppynarulla hyppääminen kuuluu kategoriaan "urheilusuoritus", kun ei käytetä frekventatiivista verbiä. "Palju"-sanan käytössä on nähtävissä selvä yhteneväisyys venäjän "сколько":n kanssa: virossa voidaan sanoa pelkästään "palju", kun taas suomessa sanotaan "niin paljon kuin". "Laskea hyppäämistä" taas kuulostaa korvaani aivan oudolta. Ensireaktio on "tä?"; sitten ymmärrän, kun muistan, että sanoja on virolainen.84.251.161.164 10. toukokuuta 2017 kello 11.12 (UTC)
Kun kirjoitin vuodesta 2001, sitten tarkoitin, että kirja on saatavilla vuodesta 2001.
Epäilen. Olet tehnyt saman virheen toistuvasti, koska virossa sanotaan "aastast". Lisäksi sanot virheellisesti "sitten", koska virossa sanotaan "siis". Suomessa sanotaan niin. 84.251.161.164 11. toukokuuta 2017 kello 19.08 (UTC)
Sinä et ole minä, että osaat sanoa, mitä tarkoitin ja tarkoitan. Sanoa vuodesta ei ole väärin, kun sanon, että kirja on saatavilla vuodesta 2001. Lue, mikä on adverbin sitten tarkoitukset "Kielitoimiston sanakirjassa"! – Uwe Riisenberg (keskustelu) 14. toukokuuta 2017 kello 11.06 (UTC)
Jos sinä, anonyymi, et todista luotettavalla lähteellä, että palju on vaikutettu venäjästä, sitten juttu yhteydestä on vain sinun mielipiteesi.
Mielipiteesi, ei "mielipidesi". 84.251.161.164 11. toukokuuta 2017 kello 19.08 (UTC)
Kiitos, korjasin virheen! – Uwe Riisenberg (keskustelu) 14. toukokuuta 2017 kello 12.21 (UTC)
Laskea hyppäämistä on tarkoitukselta samanlainen kuin laskea hyppyjä. Jos jotakin käytetään harvoin tai et ole kuullut fraasia laskea hyppäämistä koskaan ja se on lisäksi outo, sitten tuo ei tarkoita tätä, että fraasi laskea hyppäämistä on väärä. – Uwe Riisenberg (keskustelu) 10. toukokuuta 2017 kello 12.32 (UTC)
merkitykseltään, ei "tarkoitukselta". 84.251.161.164 11. toukokuuta 2017 kello 19.08 (UTC)
Siksi että tarkoitus 'ajatus' on merkityksen synonyymi sekä ablatiivilla ilmaistaan myös ominaisuutta (esimerkiksi luonteeltaan vilkas) ja suhdetta (esimerkiksi rakenteeltaan sopusuhtainen), ei ole väärä sanoa tarkoitukselta samanlainen. – Uwe Riisenberg (keskustelu) 14. toukokuuta 2017 kello 13.50 (UTC)
Väita, et "kuinka paljon" 'kui palju' on kummaline küsimus, on jällegi ebaõige, kui vaadata "Kielitoimiston sanakirjast", kuidas algab adverbi "kuinka" kolmanda tähenduse näitelause. Hüppamisalasid, kulla mees, sest sa vist oled meesterahvas, on mitmesuguseid, ja see on lugeja otsustada, mis kontekstis ta hüppamist näeb. Koostamisel mõtlesin vigursuusataja Kelly Sildaru pealegi, kes murdis paraku oma rangluu, millest Eesti spordikuulsus oma viimases videopostituses Youtube'is teatas.
Niisuguse sõnakasutuse, kohtlemise ja suhtumise juures, millega olete mind kostitanud, ma tõesti ei soovi rohkem sõna võtta ega kaastööd teha hoolimata oma keelteoskusest. Vene keele verbi aspektipaarist kirjutasin soome verbi "arvostaa" arutelulehel su enda sealse kommentaari neljanda lause peale, mida kordasid siin oma esimese kommentaari alguses. Hämmastav, kuidas te ei saa aru, et koostate sõnaraamatut, kus tuleks anda igale soome keelendile eesti vaste ja mitte pühenduda vaid otsisõnavormile fi.wiktionary.org-is, nagu seisab käesoleva peatüki pealkirjas. Rõhudes sealjuures enda välja mõeldud tavale, mida ei leia ühestki autoriteetsest leksikonist ja mida peaks vastutustundlik vabatahtlik pimesi järgima. – Uwe Riisenberg (keskustelu) 8. toukokuuta 2017 kello 10.57 (UTC)
No ma ei tea, kes tavad kasutada ühte või teist eesti tegevussõna muudes kui soome leksikonides välja mõelnud on. Paistaks nagu ma-infinitiiv oleks valitud, kuna ta on nn. algvorm. Nii ka siin. Arvan, et soome wikisõnastiku kasutaja taipab, et ma-infinitiiv pole soome I infinitiivi täpne vaste ega tõlge. (Ma olen veidi sarkastiline, möönan seda. Mitu smailit su arule üldse vaja on...;) 84.251.161.164 9. toukokuuta 2017 kello 17.20 (UTC)
Jos suomen verbin käännös viroksi on osiossa "Käännökset", sitten siellä täytyy olla vastine, mitä fi.wiktionary.orgissa ei ole enimmäkseen tehty ja mitä ette halua tehdä. Luotettavissa sanakirjoissa ei ole tehty näin, että suomen I infinitiivissä olevalle verbille vastaa viron ma-infinitiivissä oleva verbi eikä taaksepäin, siksi että se ei olisi oikea ja aiheuttaisi epäjärjestystä. – Uwe Riisenberg (keskustelu) 10. toukokuuta 2017 kello 00.54 (UTC)
Päivän oppitunti: "Vaste" po. vastine ("Vaste" tarkoittaa suomessa elimistön reaktiota, esimerkiksi lääkkeeseen tai muuhun ärsykkeeseen.); "verbille vastaa" po. verbiä vastaa ("Verbille vastaa" tarkoittaa, että joku – ehkä skitsofreenikko – vastaa verbille.); "taaksepäin" po. päinvastoin tai toisinpäin ("Taaksepäin"-ilmaisua käytetään liikkumisesta, havainnosta jms., mikä suuntautuu poispäin kulkusuunnasta tai "selän taakse".). 84.251.161.164 10. toukokuuta 2017 kello 11.35 (UTC)
Tiedän, että vaste ei ole 'vastine'. Olen tehnyt vahingossa virheitä, mitä olet tehnyt sinäkin. Kiitos!
Katso "Kielitoimiston sanakirjasta" verbin vastata viidettä merkitystä! – Uwe Riisenberg (keskustelu) 10. toukokuuta 2017 kello 12.48 (UTC)
Mitä tarkoitat? Tässähän ei ollut kyse verbin merkityksestä, vaan sinun virheellisestä syntaksistasi, eli tässä tapauksessa väärästä sijamuodon käytöstä ("viron sana vastaa suomen sanalle" tms.), mikä tietysti johtuu äidinkielestäsi. Verbin "vastata" merkityksistä et voi päätellä, mikä on sanan "vaste" merkitys ja käyttötarkoitus suomen kielessä. 84.251.161.164 11. toukokuuta 2017 kello 19.08 (UTC)
Lue kaarisulkeista vielä kerran, mitä viikko sitten mielestäsi verbille vastaa tarkoitti! Siksi osoitin "Kielitoimiston sanakirjaan", mistä selviää, että verbille vastaa ei ole väärä fraasi. Miksi puhut substantiivista vaste, kun sanoin, että tein vahingossa virheitä ja korjasin ne? Ole mies ja lopettaa puhuminen tästä, mitä minä ajattelin, siksi että sinä et ole minä! Kirjoittaa, että minun äidinkieli on viro, ei ole myös ihan tarkka. – Uwe Riisenberg (keskustelu) 17. toukokuuta 2017 kello 14.59 (UTC)
Kiitos, mutta älä unohda, että sanoja käytetään myös kuvallisessa tarkoituksessa! Se koskee myös adverbia taaksepäin. Katso en.wiktionary.orgista, että taaksepäin on 'backward'! Sanakirjassa "Soome-eesti sõnaraamat" vuodesta 1999 on kirjoitettu, että taaksepäin on kolmanneksi 'tagurpidi'. – Uwe Riisenberg (keskustelu) 10. toukokuuta 2017 kello 13.47 (UTC)
Totta kai se on backward(s), so what? Taaksepäin viittaa ennen kaikkea jonkinlaiseen liikkeeseen tai muutokseen: Täydessä ruuhkabussissa kuljettaja voi huutaa: "Taaksepäin!". Jokin kehitys voi olla askel taaksepäin. Kelloa siirretään tunti taaksepäin. Kasutatakse ka tähenduses tagasi (viisi vuotta taaksepäin e viis aastat tagasi, kuid see kõlab veidi argikeelne; paremini viisi vuotta sitten). Loppukoon tämä keskustelu tähän. Suur tänu! 84.251.161.164 11. toukokuuta 2017 kello 19.08 (UTC)
"Kelloa siirretään tunti taaksepäin" ja "Viisi vuotta taaksepäin" ei ole arkikieliset, jos luet "Kielitoimiston sanakirjasta" adverbin taaksepäin kolmatta merkitystä ja siellä olevia lauseita. – Uwe Riisenberg (keskustelu) 17. toukokuuta 2017 kello 15.58 (UTC)
Uwe, koko pointtina tässä käytänteessä (siinä, että Käännökset-osioon kirjoitetaan ma-infinitiivi) on käyttäjäystävällisyys. Sanaselitykset kirjoitetaan sanojen hakusanamuotojen artikkeleihin (esim. tehdä, tegema). Wikisanakirjan satunnaiskäyttäjää kiinnostaa (mun mielestä) 99-prosenttisella varmuudella se, miten verbi tehdä käännetään – ei se, mikä on (99-prosentissa tapauksista, mutta ei aina) suomenkielisen sanamuodon etymologinen vastine viron kielessä. Siispä tehdä-sivun Käännökset-osiosta linkataan suoraan viron hakusanamuotoon tegema, koska tegema-artikkelissa selostetaan tegema/teha-verbin muutkin merkitykset.
Pointtina käytänteessä on myös se, että on turha muutenkaan yrittää linkkauksissa noudattaa jotain "kieliopillista vastaavuutta", koska siinä mennään helposti metsään. Esim. viron verbi peama/pidada tarkoittaa "pitää (kiinni)" mutta myös "pitää" ("täytyä"). Suomessa pitää ("täytyä") taipuu vain kolmannessa persoonassa ja vaatii kylkeensä da-infinitiivin (minun pitää tehdä), kun taas virossa peama/pidada taipuu persoonan mukaan ja vaatii kylkeensä ma-infinitiivin (me peame tuginema faktidele "meidän täytyy tukeutua tosiasioihin"). Okei okei, toi ei ehkä ole paras esimerkki, mutta esimerkki kuitenkin siitä, että sanakirjaa tehtäessä mennään metsään, jos sanoja linkitetään kieliopillisen merkityksen ("mikä sanan taivutusmuoto tässä on kyseessä?") eikä leksikaalisen merkityksen ("mihin reaalimaailman asiaan tämä sana viittaa?") mukaan.
Se, että suomen da-infinitiivistä linkataan viron ma-infinitiiviin, ei tee Wikisanakirjasta yhtään sen epäluotettavampaa kuin muista sanakirjoista. Epäluotettavan tästä sanakirjasta tekee lähteettömyys (mihin on tosin viime vuosina tullut parannusta ainakin suomen ja viron kohdalla, kun netin sanakirjoihin viittaaminen on tehty piirun verran helpommaksi). -- Puisque (keskustelu) 10. toukokuuta 2017 kello 01.47 (UTC)
Sellainen pyyntö, että älkää kirjoittako näitä keskusteluja vierailla kielillä. Tää on suomenkielinen Wikisanakirja eli lähtökohtaisesti suomenkielisille suunnattu. Siispä muut eivät pysty seuraamaan muunkielistä keskustelua. (Mun mielestä on ok, jos vaikka käännätte viestinne sulkuihin viroksi, mutta keskustelun pitäisi pohjautua yhteen kieleen, muuten puhumme toistemme ohi.) -- Puisque (keskustelu) 9. toukokuuta 2017 kello 15.25 (UTC)
En ole viron ekspertti, mutta jos lähtökohta on, että täällä noudatetaan hakusanamuodoissa fyysisissä sanakirjoissa jo olemassa olevia normeja, niin siinä tapauksessa ainoa oikea hakusanamuoto on viron ma-infinitiivi. Siitä voidaan loogisesti johtaa sääntö, että ei ole mitään järkeä linkata Käännökset-osiossa da-infinitiiviin, koska on todella epäkäyttäjäystävällistä ohjata käyttäjä ensin taivutusmuotoartikkeliin (joka da-infinitiivi on), josta sitten vasta pääsee hakusanamuodon artikkeliin, jossa kerrotaan sanan merkitykset. Sama jos laitettaisiin Käännökset-osioon latinan -are/-ere/-ire-loppuinen verbimuoto, joka vastaa monissa konteksteissa suomen da-infinitiiviä. -- Puisque (keskustelu) 9. toukokuuta 2017 kello 15.25 (UTC)
Jos suomen verbin käännös viroksi on osiossa "Käännökset", sitten siellä täytyy olla vastine, mitä fi.wiktionary.orgissa ei ole enimmäkseen tehty ja mitä ei haluta tehdä. Luotettavissa sanakirjoissa ei ole tehty näin, että suomen I infinitiivissä olevalle verbille vastaa viron ma-infinitiivissä oleva verbi eikä päinvastoin, siksi että se ei olisi oikea ja aiheuttaisi epäjärjestystä. Fi.wiktionary.orgissa on mahdollista tehdä näin, että painamalla käännökselle kuvataan heti sivu, missä olisi kaikki selitetty eli viron esimerkiksi da-infinitiivissä olevan verbin hüpata sivulla on vastineet, mikä on epäoikein laitettu viron ma-infinitiivissä olevan verbin hüppama luo. – Uwe Riisenberg (keskustelu) 10. toukokuuta 2017 kello 01.30 (UTC)
Uwe, koko pointtina tässä käytänteessä (siinä, että Käännökset-osioon kirjoitetaan ma-infinitiivi) on käyttäjäystävällisyys. Sanaselitykset kirjoitetaan sanojen hakusanamuotojen artikkeleihin (esim. tehdä, tegema). Wikisanakirjan satunnaiskäyttäjää kiinnostaa (mun mielestä) 99-prosenttisella varmuudella se, miten verbi tehdä käännetään – ei se, mikä on (99-prosentissa tapauksista, mutta ei aina) suomenkielisen sanamuodon etymologinen vastine viron kielessä. Siispä tehdä-sivun Käännökset-osiosta linkataan suoraan viron hakusanamuotoon tegema, koska tegema-artikkelissa selostetaan tegema/teha-verbin muutkin merkitykset.
Pointtina käytänteessä on myös se, että on turha muutenkaan yrittää linkkauksissa noudattaa jotain "kieliopillista vastaavuutta", koska siinä mennään helposti metsään. Esim. viron verbi peama/pidada tarkoittaa "pitää (kiinni)" mutta myös "pitää" ("täytyä"). Suomessa pitää ("täytyä") taipuu vain kolmannessa persoonassa ja vaatii kylkeensä da-infinitiivin (minun pitää tehdä), kun taas virossa peama/pidada taipuu persoonan mukaan ja vaatii kylkeensä ma-infinitiivin (me peame tuginema faktidele "meidän täytyy tukeutua tosiasioihin"). Okei okei, toi ei ehkä ole paras esimerkki, mutta esimerkki kuitenkin siitä, että sanakirjaa tehtäessä mennään metsään, jos sanoja linkitetään kieliopillisen merkityksen ("mikä sanan taivutusmuoto tässä on kyseessä?") eikä leksikaalisen merkityksen ("mihin reaalimaailman asiaan tämä sana viittaa?") mukaan.
Se, että suomen da-infinitiivistä linkataan viron ma-infinitiiviin, ei tee Wikisanakirjasta yhtään sen epäluotettavampaa kuin muista sanakirjoista. Epäluotettavan tästä sanakirjasta tekee lähteettömyys (mihin on tosin viime vuosina tullut parannusta ainakin suomen ja viron kohdalla, kun netin sanakirjoihin viittaaminen on tehty piirun verran helpommaksi). -- Puisque (keskustelu) 10. toukokuuta 2017 kello 01.49 (UTC)
Jos sanakirja ei ole kieliopillisesti tarkkaa, sitten se ei ole täysiarvoinen sanakirja siksi, että sille on omat vaatimukset. Jos ne ei ole täytetty, sitten se ei ole arvovaltainen ja ei voi toimia esimerkkinä. Älkää unohtakaa, että sanakirja on myös oppikirja, mitä kautta koulutetaan käyttäjää sekä mistä haetaan oikeita vastineita ja malleja lauseiden muodostamiseksi virosta suomeen ja toisinpäin! Montako teistä on opiskellut viron filologia ja saanut kiitettävän eestin leksikografian kurssilta? Minua on opettanut Tallinnan yliopistossa Margit Langemets eestin kielen instituutista, kuka on siellä sanakirjojen päätoimittaja.
Näytin teille selvästi, että käyttäjäystävällisuus ei kärsi mitenkään. Täällä hetkellä löydän vaikka sanotun adverbin mitenkään selityksen en.wiktionary.orgissa nopeammin ja täsmällisemmin kuin fi.wiktionary.orgista. Joskus on avuksi et.wiktionary.org, mutta siellä ei ole suomen verbeillä virheellisiä käännöksiä. Täydellisemmän taivutustaulukon ja selitykset suomen verbille tehdä ja sen viron vastinelle teha löydän en.wiktionary.orgista fi.wiktionary.orgin sijaan. Jos etsin suomenkielisestä wikisanakirjasta, mikä on näiden, mistä se tulee ja haluan nähdä taivutustaulukkoa, sitten minun täytyy mennä eteenpäin sivulle nämä, mutta se on normaali myös englanninkielisessä wikisanakirjassa. – Uwe Riisenberg (keskustelu) 10. toukokuuta 2017 kello 06.54 (UTC)
Ei tästä sanakirjasta tee kieliopillisesti millään tavalla tarkkaa tai epätarkkaa se, kumpi muoto valitaan Käännökset-osioon, koska Käännökset-osiossaa sanan kieliopillisella merkityksellä ei yksinkertaisesti ole mitään väliä. Uwe, sekoitat nyt mielestäni sanan leksikaalisen merkityksen ja kieliopillisen merkityksen. Ei käyttäjä tee Käännökset-osiossa yhtään mitään sillä tiedolla, mikä on kulloisenkin suomen verbin vironkielisen (leksikaalisen) vastineen da-infinitiivi: hänen on tarkoitus löytää hakusanamuoto ja täällä on otettu ulkopuolisista lähteistä käytänteeksi, että viron verbin hakusanamuoto on ma-infinitiivi. Hakusanamuodon artikkelissa on sitten tarkoitus näkyä viron vastineen mahdolliset muut (leksikaaliset) merkitykset sekä teemamuodot (mukaan lukien da-infinitiivi) ja mahdollisesti koko taivutusparadigma (tai sitten erillisessä taivutusliitteessä kuten tällä hetkellä suomen verbien taivutusparadigmat esitetään). Kieliopillisesti sanakirja on epätarkka vain silloin, jos se esittää sanan taivutusparadigman väärin – se, mikä muoto laitetaan käännöksen hakusanamuodoksi, on kieliopin kannalta täysin yhdentekevää.
Sitä paitsi taivutusmuotoja on todella todella vaarallista lähteä kääntämään, koska merkitys riippuu aina (!) kontekstista. Esim. suomeksi sanotaan "etsiä jotakin joSTAkin", kun taas vaikkapa saksassa sama on "etwas irgendWO suchen" (kirj. "etsiä jotakin joSSAkin"). Tällaisten tapausten takia on aivan turha automaattisesti kääntää taivutusmuotoja, koska konteksti sotkee asiat aina. (Tästä periaatteesta on tosin tehty hyvin rajallisesti poikkeuksia: minun jne. on käännetty, koska monessa muussa kielessä on possessiivipronomini, joka vastaa suomen persoonapronominin taivutusmuotoa.) -- Puisque (keskustelu) 10. toukokuuta 2017 kello 09.05 (UTC)
Jos suomen verbin sivun osiossa "Käännökset" ei ole vastaava viron verbiä, sitten siellä seisoo valhe niin kieliopillisesti kuin merkityksellisesti. Täta voi tarkistaa "Isosta suomen kieliopista" ja käsikirjasta "Eesti keele grammatika" vuodesta 1968, missä on kirjoitettu infinitiiveistä. Luotettavassa sanakirjassa ei sallita, että suomen esimerkiksi I infinitiivissä olevan verbin käännös viroksi on ma-infinitiivissä oleva verbi tai toisinpäin. Lisäksi osiolle "Käännökset" eksytätte käyttäjää viron verbin sivulla, jos vaikka katsoa viron verbin magama sivua. Siellä on kirjoitettu, että viron ma-infinitiivissä olevalle verbille magama vastaa suomen I infinitiivissä oleva verbi nukkua. Siksi että ette ymmärrä, että eksytätte kahdella osoitetulla tavalla lukijaa, ja ette korjaa virheitä, ei ole enää järkevää jatkaa keskustelua. – Uwe Riisenberg (keskustelu) 10. toukokuuta 2017 kello 11.41 (UTC)
Se, miten sukukielten (tai minkä tahansa kieliparien) hakusanamuodot vastaavat toisiaan kieliopillisesti, on parempi selittää kielen kielioppiliitteessä, joten Uwe, kun vakuutit kielen osaamistasi, niin panoksesi tuon liitteen kirjoittamisessa tulisi tarpeeseen. Lukija ei voi Käännökset-osion verbimuodon valinnan perusteella mitenkään suoraan päätellä suomen a-infinitiivin (ISK:n nykytermi tuolle muodolle) ja viron da-infinitiivin kielihistoriallista saatikka kieliopillista yhteyttä, koska Käännökset-osioon on käytäntönä kielestä riippumatta laittaa suomen sanan leksikaalinen, ei kieliopillinen vastine: osion koko pointti ei yksinkertaisesti ole kielioppiseikat. Tuohon kielioppiliitteeseen voisi hyvin linkata verbin taivutustaulukosta olevasta da-infinitiivi-sanasta (tai sanarivillä olevasta da-infinitiivi-sanasta). -- Puisque (keskustelu) 11. toukokuuta 2017 kello 14.09 (UTC)
Korjaus edelliseen: tässä luokassa[2] on useita kielioppiliitteitä, niin niistä voi etsiä oikean ja lähteä muokkaamaan. -- Puisque (keskustelu) 11. toukokuuta 2017 kello 15.07 (UTC)
Wikisanakirjan viron kieliopppi- osuuden päivitys tarpeellinen. Nykyiset viron kielioppiliitteet Liite:Viron kielen kielioppi kaipaisivat parantamista; nykyiset ovat vain lyhyitä kuvauksia, tehty tekohetken tarpeisiin. Jonkinlainen päivitetty yleisesitys olisi hyvä. Parhaina tämänhetkisinä lähteinä pitäisin teoksia Eesti keele käsiraamat EKKR ja Suomi-viro suursanakirjan osaa Viron muoto-oppia. [Suomi-viro suursanakirja / Eesti Keele Instituut, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. – Tallinn : Eesti Keele Instituut; Helsinki : Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2003.]. Myös sanastoissa Eesti keele põhisõnavara [3] ja Eesti õigekeelsussõnaraamat ÕS on hyödyllistä kielioppititoa. Joku varmaan voisi lisätä luetteloon ajanmukaisia suomenkielisiä lähteitä, minun käsitykseni mukaan niitä ei ole paljon. Asiaa on viimeksi perusteellisimmin käsitellyt Hannu Remes: Muodot kontrastissa : suomen ja viron vertailevaa taivutusmorfologiaa / Hannu Remes. – Diss. Oulu : Oulun yliopisto, 2009. :Verkkoversio: Remes 2009 <ladattava PDF 1,6 Mt>]. --Pjr (keskustelu) 11. toukokuuta 2017 kello 15.43 (UTC)

Beta Feature Two Column Edit Conflict View[muokkaa]

Birgit Müller (WMDE) 8. toukokuuta 2017 kello 14.29 (UTC)

Nykysuomen sanakirja[muokkaa]

Onko Nykysuomen sanakirjan käyttö lähteenä ihan ok? Minusta se vaikuttaa melko vanhalta. Lisäksi siinä on taivutustyyppejä, jotka Kotus on karsinut pois listoiltaan.--2001:14BB:81:6FA9:5726:C90E:C033:6B52 9. toukokuuta 2017 kello 20.17 (UTC)

Ainakin mä käytän Kielitoimiston sanakirjaa lähteenä. Siihen perustuu suomen sanojen taivutustyypittely täällä, joten olisi loogista käyttää Kielitoimiston sanakirjaa myös sanojen merkitysten kanssa. (Toki Huomautukset-osioon voi laittaa Nykysuomen sanakirjassa olevia merkityksiä lähteineen.) -- Puisque (keskustelu) 10. toukokuuta 2017 kello 01.22 (UTC)

Viron verbien taivutusmuotojen poistaminen sana-artikkeleista[muokkaa]

Wikisanakirjaan on tulossa liitteitä viron verbien taivutusmuodoista. Tämä on hyvä asia.

Liitteiden luomisen yhteydessä Käyttäjä:Puisque on poistanut sana-artikkeleista taivutusmuotoja ja muita tietoja "koska ne näkyvät liitteessä". Katso esimerkiksi sanojen elama ja õppima muutokset. Tällaiset muutokset eivät ole mielestäni hyviä, artikkeleista (ja Wikisanakirjan hakutuloksista) siirtyy paljon tarpeellista tietoa suureen taivutustaulukkoliitteeseen, josta niitten löytäminen vaikeaa. Muitakin haittoja on.

Haluaisin tietää mitä mieltä muut käyttäjät ovat asiasta, onko muutos järkevä ja ajankohtainen? --Pjr (keskustelu) 14. toukokuuta 2017 kello 08.26 (UTC)

Tässä on paljon variaatiota. Ei meillä ole suomen, espanjan, italian, hollannin, portugalin eikä islanninkaan verbien artikkeleissa tunnusmuotoja sanarivillä. (Tunnusmuodoilla meinaan noita joista arvaa taivutuskaavan.) Toisaalta tunnusmuodot löytyy ainakin latinan, saksan, arabian ja viron kohdalla. Mun mielestä tunnusmuodot voisi heivata kaikista kielistä, koska sana-artikkelin pääasia on sanan merkitykset. Käyttäjä ei toisin sanoen kärsi, koska klik ja olet taivutusliitteessä, jonka heti alussa on verbi boldattuna (useimmilla kielillä). -- Puisque (keskustelu) 14. toukokuuta 2017 kello 11.58 (UTC)
Viron taipuvien sanojen teemamuodoista "tunnusmuodoista" ei muuten vain "voi arvata taivutuskaavaa", niilä voi tehdä taivutuskaavan; Kokeile vaikka! --Pjr (keskustelu) 14. toukokuuta 2017 kello 13.33 (UTC)
Ymmärsit väärin, mitä tarkoitin. Tarkoitin juurikin sitä, että teemamuodoista voi päätellä kaikki muut muodot. -- Puisque (keskustelu) 14. toukokuuta 2017 kello 15.47 (UTC)
Väärinymmärryksen välttämiseksi tarkennan vielä lisää: "niistä voi päätellä taivutuskaavan" = "niistä voi tehdä taivutuskaavan". (Mielestäni on vähän hassuan kielenkäyttöä puhua "taivutuskaavan tekemisestä", koska taivutuskaavahan on aina taustalla olemassa ja kummittelemassa, mutta en nyt mene siihen, kaikki varmasti ymmärtävät, mistä tässä puhutaan.) -- Puisque (keskustelu) 14. toukokuuta 2017 kello 16.03 (UTC)
Sanarivin taivutusmuotojen poiston lisäksi on poistettu sanojen taivutus-kohta kaikkine siinä olevine tietoineen, mm. tyyppisanojen ja joidenkin erikoisemmin taipuvien sanojen tiedot tärkeimmistä taivutusmuodoista. nämä tiedot olisivat hyödyllisiä myös sana-artikkelissa. Mielestäni sana-artikkelissa voisi tarvittaessa käyttää taivutus-kohtaa tarpeellisine tietoineen. Korvaako jatkossa taivutustaulukkoliite artikkelin kohdan Taivutus? --Pjr (keskustelu) 14. toukokuuta 2017 kello 12.19

(UTC)

Poistamalla sanan taivutustiedot poistetaan samalla paljon sanan käyttöä ja hakemista selventävää tietoa, esimerkkinä vaikka viron tyyppisanojen teemamuodot tai nomineilla monikon ja usein yhdyssanojen muodostuksessa käytettävät genetiivimuodot. Taivutusmuotojen löytämiseksi Wikisankirjan haulla olisi tehtailtava tarpeellisista taivutusmuodoista omia sana-artikkeleita, intoa näiden luomiseen kyllä näyttää riittävän. Sanojen taivutusmuotojen artikkelihin "ei saa" [Puisquen "määräys"] kuitenkaan lisätä esimerkkejä tai taivutustietoja, nämä pitäisi taas esittää vuorostaan sanan perusmuodon artikkelissa. Ota tästä nyt sitten selvää. Onko tarkoituksena lisätä Wikisanakirjan sana-artikkeleitten määrää vai parantaa sanakirjan käyttömahdollisuuksia?--Pjr (keskustelu) 14. toukokuuta 2017 kello 12.55 (UTC)
"Taivutusmuotojen artikkeleihin ei saa lisätä esimerkkejä (Puisquen määräys)", melkein sanoisin lol, mutta en sano, koska olen niitä tosiaan poistellut. Kuitenkin: vuosia sitten kun mä aloin luomaan taivutusmuotojen artikkeleita, otin mallia englannin Wiktionarysta, jossa noita taivutusmuotoja ei sen enempää selitelty, kunhan kerrottiin, mikä suku/luku/sija/aktiivi/passiivi/aikamuoto on kyseessä. Sittemmin moni muu käyttäjä on jatkanut aivan samaa linjaa artikkeleita luodessaan, joten en nyt sanoisi, että olen politiikan kanssa ihan yksin. (Siitä, voisiko taivutusmuotoartikkeleissa olla esimerkkilauseita, lienee Kahvihuoneessa aiemminkin keskusteltu, mutta en jaksa kaivaa arkistoa, ja muutenkin silloinen keskustelu voi olla niin kaukana menneisyydessä, ettei sen argumentit, puolesta tai vastaan, välttämättä ole päteviä vuonna 2017.) -- Puisque (keskustelu) 14. toukokuuta 2017 kello 15.47 (UTC)
Täytyy myös muistaa että ainakin viron kohdalla tavoite "klik ja olet taivutusliitteessä" on aika kaukainen, odottaisin tilanteen selviämistä ennen sanojen taivutusmuototietojen poistamista. Vai pannanko kaikki kerralla sileäksi, siis poistetaan viron sanojen taivutus-kohdat ja siistitään sanarivit, näin tarve tehdä kattavat taivutusliitteet kaikille sanoille tulee selvemmäksi ja artikkelit selkeytyvät :) --Pjr (keskustelu) 14. toukokuuta 2017 kello 13.02 (UTC)
On ihan totta viron verbien kohdalla, että oikein toimivat taivutusmallineet ovat olemassa tällä hetkellä vain tyypeille 27 (elama) ja 28 (õppima), joten jos lähdetään siivoamaan sanariveiltä ja/tai Taivutus-osioista taivutusmuotoja, ei siivota niitä ainakaan niiltä verbeiltä, joille ei ole olemassa koko taivutustaulukon luovia mallineita. (Huom, siksi en ole muiden tyyppien verbeihin edes koskenut..) -- Puisque (keskustelu) 14. toukokuuta 2017 kello 16.08 (UTC)
Malline et-verbi-taiv-õppima ei ole vielä toimiva malline, mallineen käyttöohje puuttuu ja ilman sitä malline ei ole käyttökelpoinen. --Pjr (keskustelu) 15. toukokuuta 2017 kello 11.15 (UTC)
Nyt siinäkin mallineessa on käyttöohjeet. -- Puisque (keskustelu) 16. toukokuuta 2017 kello 15.24 (UTC)
Puutteelliset käyttöohjeet, täysin dokumentoimaton malline, malline toimii vain osassa luokan sanoja. "Herra, suo mun kaikki kestää!" --Pjr (keskustelu) 29. toukokuuta 2017 kello 09.42 (UTC)
Olisiko mahdollista yksinkertaisesti vain lisätä sanan taivutus-kohtaan linkki taivutusliitteeseen ja samalla siivota turhat rönsyt pois, jättäen kuitenkin oleelliset tiedot? --Pjr (keskustelu) 14. toukokuuta 2017 kello 14.00 (UTC)
Taivutusliitteiden koko pointti on se, että jos on kyseessä runsastaivutuksinen sana (kuten suomen verbi tai vertailuasteinen adjektiivi), niin Taivutus-kohtaa ei ole ollenkaan, vaan taivutus esitetään yhtenä rykäyksenä liitteessä. Jos on kyse parin muodon tapauksista (englannin verbit, ruotsin substantiivit), taivutus näkyy sanarivillä. Jos on kyse välimaastosta, silloin Taivutus-osio tulee käyttöön. Tolla periaatteella mä olen luonut kielikohtaisia sanarivimallineita ja Taivutus-osiossa tai taivutusliitteessä käytettäviä mallineita. -- Puisque (keskustelu) 14. toukokuuta 2017 kello 16.08 (UTC) (unohdin allekirjoituksen, sori)
Ylipäänsä mun mielestä tässä pitäisi katsoa kaikkia agglutinoivia kieliä (en tiedä, onko termi oikea, mutta tarkoitan suomen kaltaisia "järjestelmällistyttämättöm..." -huh, kieliä) ja Wikisanakirjaa kokonaisuutena, eikä keskittyä kerralla viroon/espanjaan/suomeen/arabiaa ja tehdä yhden kielen kohdalla politiikkaa, joka on täysin ristiriidassa toisen, suurin piirtein samassa mitassa taipuvan kielen kanssa, koska silloin tästä sanakirjasta tulee totaalisen epäsuhtainen sillisalaatti. -- Puisque (keskustelu) 14. toukokuuta 2017 kello 15.47 (UTC)
Loin tällaisen luokan, johon voisi kirjoittaa sivuja, joissa kuvataan asioita, jotka ovat olleet tapana, mutta joita ei ole minkään äänestyksen kautta hakattu kiveen. -- Puisque (keskustelu) 14. toukokuuta 2017 kello 16.17 (UTC)

Sivun Sanojen taivutuksen esittäminen sivun keskustelusivulla tästä voitaisiin keskustella kootummin. Paljon taivutusta sisältäviä kieliä on niin paljon, että jotta saadaan aikaan järkevää konsensusta, Kahvihuone tulvii ja pahasti. Tägään seuraavaan viestiini ylläpitäjiä ja aktiivisehkoja käyttäjiä, niin laitetaan sinne porukalla keskustelua pystyyn. -- Puisque (keskustelu) 14. toukokuuta 2017 kello 17.34 (UTC)

Elikkäs ylläpitäjät (Käyttäjä:Aulis Eskola, Käyttäjä:Hanna V, Käyttäjä:Hartz, Käyttäjä:Lentom, Käyttäjä:Mikalaari, Käyttäjä:Mikko Paananen, Käyttäjä:Skorpion87) ja Wikimedianhttps://stats.wikimedia.org/wiktionary/EN/TablesWikipediaFI.htm#wikipedians] mukaan ainakin lähiaikojen (about) aktiivisimmat käyttäjät (Käyttäjä:Hunsvotti, Käyttäjä:Eskapismi, Käyttäjä:Joutsen Ranskasta, Käyttäjä:Sentree, Käyttäjä:Chiumbo, Käyttäjä:Chiumbi, Käyttäjä:Żyrafał, Käyttäjä:Espoo, Käyttäjä:Uwe Riisenberg), kuten edeltä voitte lukea, tarvittaneen jonkinlaista konsensusta siitä, 1) miten hakusanojen taivutusmuodot esitetään ja 2) voiko sanojen taivutusmuotojen artikkeleissa olla muutakin tietoa kuin taivutusmuodon kieliopilliset tiedot (suku/luku/sija/aikamuoto/aktiivi/passiivi/jne.). täällä olisi luokka asioista, joista ei ole hakattu kiveen, mutta joiden vakiinnuttamisesta voisi hyvinkin keskustella. Täällä on rykäisemäni idea käytännöistä, että miten sanojen taivutus esitetään. Täällä on rykäisemäni idea käytännöistä, että millaisia sanojen taivutusmuotojen artikkelien tulisi olla. -- Puisque (keskustelu) 14. toukokuuta 2017 kello 19.09 (UTC)

Ikävää, ettei keskusteluaiheen varsinaiseen kysymykseen ole tullut minkäänlaisia reaktioita.--Pjr (keskustelu) 14. kesäkuuta 2017 kello 09.02 (UTC)

RevisionSlider[muokkaa]

Birgit Müller (WMDE) 16. toukokuuta 2017 kello 14.39 (UTC)

Join the next cycle of Wikimedia movement strategy discussions (underway until June 12)[muokkaa]

16. toukokuuta 2017 kello 21.09 (UTC)

Idiomien esitystavasta[muokkaa]

Heippa kaikki. Tägäsin tänne ekana mieleeni tulevia käyttäjiä tohon juttuun, mutta tsekatkaa te kaikki muutkin ja tulkaa keskustelemaan. Vähän noita idiomikäytäntöjä voitais järkevöittää. -- Puisque (keskustelu) 16. toukokuuta 2017 kello 22.56 (UTC)

Tietokannasta etsimistä ja korjaamista[muokkaa]

Olen ajatellut etsiä ja korjata seuraavia:

  • kohta-mallineen selitteenä pelkästään selitettävä sana/artikkelin nimi = virhe
  • kohta-mallineen selitteessä malline (lähinnä käyttöyhteysmallineita) = virhe
  • kohta-mallineen selitteessä käyttöyhteysmerkintä suluin ja kursiivein = virhe
  • kohta-mallineen alussa tai lopussa välilyöntejä tai rivinvaihtoja = virhe

Saataisiin kohta-mallineen selitteet parempaan kuntoon. Numerottomat käännösboksit ja selitteettömät käännösboksit löytyvät jo omista kategorioistaan. https://fi.wiktionary.org/wiki/Luokka:Ei_numeroa_kohta-mallineessa, https://fi.wiktionary.org/wiki/Luokka:Ei_selitettä_kohta-mallineessa Lisäksi liian pitkät selitteet joita tulisi lyhentää löytyvät omasta kategoriastaan https://fi.wiktionary.org/wiki/Luokka:Pitkät_selitteet

Lisäksi voisi olla hyvä idea rukata käyttöyhteysmerkintöjä, jotka on merkitty suluin ja kursiivein. Ne voitaisiin muuntaa käyttämään käyttöyhteysmallineita. Lisäksi on käytetty käyttöyhteysmallineita yksinkertaisella ja vanhalla tavalla tyyliin {{laki}}, niin voisi muuttaa muotoon {{yhteys|oikeustiede|k=fi}}. Korjaukset pystyy tekemään pitkälti botilla. --Hartz (keskustelu) 19. toukokuuta 2017 kello 04.56 (UTC)

Niinjoo tietokone meni rikki. --Hartz (keskustelu) 5. kesäkuuta 2017 kello 05.25 (UTC)

Start of the 2017 Wikimedia Foundation Funds Dissemination Committee elections[muokkaa]

23. toukokuuta 2017 kello 21.05 (UTC)

Enable sitelinks on Wikidata for Wiktionary pages[muokkaa]

Hello,

I’m sorry to write this message in English. Please help us translating the full message here!

Short version: From June 20th, we are going to store the interwiki links of all the namespaces (except main, user and talk) in Wikidata. This will not break your Wiktionary, but if you want to use all the features, you will have to remove your sitelinks from wikitext and connect your pages to Wikidata.

Long version available and translatable here.

If you have any question or concern, feel free to ping me.

Thanks, Lea Lacroix (WMDE) (talk) 1. kesäkuuta 2017 kello 08.38 (UTC)

indonesian sana suku[muokkaa]

Onko indonesian sana suku oikea käännös suomen sanoista suku (merkityksessä sosiaalinen suku) ja heimo? Jos näin tosiaan on, pitäisi lisätä selitys että se kai ei ole sukua suomenkieliselle sanalle suku. --Espoo (keskustelu) 9. kesäkuuta 2017 kello 14.18 (UTC)

Nettisanakirjoissa sanalle on annettu käännökseksi englannin 'tribe'. Indonesian on sen verran suuri kieli että oikeita sanakirjoja löytyy. Juu, ja lisääjä tuskin on edes osannut kieltä, kunhan on kopioinut sanoja jostain epämääräisiltä nettisivulta. En tiedä mitä pitäisi tehdä noille lähteettömille muutaman tuhannen puhujan Tyynenmeren saarten kielille, joiden sanoja on lisätty Wiktionaryn alkuaikoina. --Mikko Paananen (keskustelu) 9. kesäkuuta 2017 kello 15.07 (UTC)

murresanakirja[muokkaa]

Onko tämä hieno murresanakirja tiedossa? https://yle.fi/uutiset/18-42846 --Espoo (keskustelu) 11. kesäkuuta 2017 kello 00.04 (UTC)

Sitelinks are enabled on Wikidata for Wiktionary pages (outside main namespace)[muokkaa]

Hello,

I’m sorry to write this message in English. Please help us translating the full message here!

Short version: Since yesterday, we are able to store the interwiki links of all the Wiktionaries namespaces (except main, citations, user and talk) in Wikidata. This will not break your Wiktionary, but if you want to use all the features, you will have to remove your sitelinks from wikitext and connect your pages to Wikidata.

Important: even if it is technically possible, you should not link Wiktionary main namespace pages from Wikidata. The interwiki links for them are already provided by Cognate.

Long version available and translatable here.

If you encounter any problem or find a bug, feel free to ping me.

Thanks, MediaWiki message delivery (keskustelu) 21. kesäkuuta 2017 kello 08.28 (UTC)

Keskustelu vai historia?[muokkaa]

Katsooko kukaan keskustelusivuja? Keskustelu liitteestä:Luettelo Euroopan kaupunkien nimistä eri kielillä --85.76.2.196 21. kesäkuuta 2017 kello 19.20 (UTC)

Enabling Page Previews[muokkaa]

CKoerner (WMF) 6. heinäkuuta 2017 kello 15.03 (UTC)

Improved search in deleted pages archive[muokkaa]

Please help translate to your language

During Wikimedia Hackathon 2016, the Discovery team worked on one of the items on the 2015 community wishlist, namely enabling searching the archive of deleted pages. This feature is now ready for production deployment, and will be enabled on all wikis, except Wikidata.

Right now, the feature is behind a feature flag - to use it on your wiki, please go to the Special:Undelete page, and add &fuzzy=1 to the URL, like this: https://test.wikipedia.org/w/index.php?title=Special%3AUndelete&fuzzy=1. Then search for the pages you're interested in. There should be more results than before, due to using ElasticSearch indexing (via the CirrusSearch extension).

We plan to enable this improved search by default on all wikis soon (around August 1, 2017). If you have any objections to this - please raise them with the Discovery team via email or on this announcement's discussion page. Like most Mediawiki configuration parameters, the functionality can be configured per wiki. Once the improved search becomes the default, you can still access the old mode using &fuzzy=0 in the URL, like this: https://test.wikipedia.org/w/index.php?title=Special%3AUndelete&fuzzy=0

Please note that since Special:Undelete is an admin-only feature, this search capability is also only accessible to wiki admins.

Kiitos! CKoerner (WMF) (talk) 25. heinäkuuta 2017 kello 18.39 (UTC)

Accessible editing buttons[muokkaa]

--Whatamidoing (WMF) (talk) 27. heinäkuuta 2017 kello 16.56 (UTC)

Lyhenteet[muokkaa]

Wikisanakirjan artikkeleissa lyhenteistä on kovin monenlaista käytäntöä, olis ehkä syytä tehdä asiasta jonkinlainen ohje.

Esimerkkejä: Suomi AS

AS Aspergerin syndrooma; eräänlainen autismin muoto, joka on nimetty oireyhtymän ensimmäiseksi kuvailleen Hans Aspergerin mukaan

Englanti AS

AS(taloustiede) aggregate supply
AS curve

Venäjä: БЮТ

БЮТ Julija Tymošenkon blokki (Ukrainalainen puolue)

Venäjä НКВД

НКВД (lyh. Народный комиссариат внутренних дел), NKVD, sisäasiain kansankomissariaatti

Viro AS

AS osakeyhtiö
Etymologia
sanasta aktsiaselts

jne... --Pjr (keskustelu) 24. elokuuta 2017 kello 10.17 (UTC)

Yhteinäinen merkitsemistapa olisi kyllä hyvä. Tästä puuttuu ainakin itse käyttämäni, esim. t.ex.:
# ''[[till exempel]]'', esimerkiksi
Mielestäni tavanomaisille lyhenteille ei tarvitse erikseen etymologiaa vaan riittää, että annetaan pitkä muoto määritelmänä ko. kielellä ja selitys suomeksi. Vieraskielinen osa tulee kursiivilla, koska määritelmäosa on oletuksena suomen kielellä. Jos sana on lyhenne, mutta tarvitsee tarkemman selityksen, sen tulee Etymologia-osioon, esim. englannin viz..
Yllä olevista esimerkeistä mielestäni suomen AS on hyvä. Englannin kohdalta puuttuu suomenkielinen määritelmä, mutta jos sellaista ei ole tai ei ole tiedossa, on vieraskielinen riittävä. Laittaisin senkin kuitenkin kursiivilla. БЮТ:sta puuttuu venäjänkielinen selitys, jonka voisi laittaa selitysriville. НКВД:ssä "lyh." ja sulut ovat turhia. Vierailla merkistöillä ei ehkä kursiiviakaan tarvitsisi. Viron kohdalta saa kuvan, että lyhenne on peräisin sanasta aktiaselts, mutta sanaa ei enää käytetä sellaisenaan. --Hunsvotti (keskustelu) 27. elokuuta 2017 kello 14.14 (UTC)
Olen aika lailla samoilla linjoilla, hakusanana löytyvän määritelmän linkittäisin ainakin lyhenteen kielellä, suomen selitykseen lisäisin mahdollisen lyhenteen [myös linkitettynä]. Suomen esimerkistä jättäisin vain pelkän termin jos selitykset löytyvät hakusanasta. Alkukielen ja suomen erottimena pidän lyhyttä väliviivaa [–] puolipistettä selvempänä, joskus voi joutua käyttämään myös selvennystä suomen. Katso myös AS.--Pjr (keskustelu) 28. elokuuta 2017 kello 11.20 (UTC)

Mobiilikäyttö ei toimi[muokkaa]

Mitähän on tapahtunut, kun ei enää pariin päivään ole Wikisanakirjaa voinut käyttää mobiililaitteella työpöytätilassa (kun työpöytä-linkkiä painaa, sivu kyllä ikään kuin vaihtuu, mutta samaksi, jolla jo ollaan, ja mobiilitila on siitä huolimatta edelleen päällä)? --85.76.166.113 28. elokuuta 2017 kello 19.12 (UTC)

Columns for references[muokkaa]

1. syyskuuta 2017 kello 18.23 (UTC)

Merkkaus rv niin kuin Wikipediassakin?[muokkaa]

Esitetäänpä tämä kysymys Wikisanakirjan yhteisöllekin. Muun muassa ylläpitäjät Käyttäjä:Lentom, Käyttäjä:Puisque, Käyttäjä:Hunsvotti ja Käyttäjä:Hartz voisivat kommentoida mielipiteensä tähän asiaan.
Ehdotan, että tänne otetaan merkkaus rv, joka on käytössä nyt Wikipediassa. Rv:llä merkittäisiin kaikki muokkaukset, jotka ovat kumouksia tai rollbackeja tai joissa on yhteenvetona "rv" taikka "rvv". Lisäksi käyttäjät itse voisivat merkata omia tai muidn muokkauksia rv-merkkauksella.--Sentree (Keskustele) 16. syyskuuta 2017 kello 12.03 (UTC)

Mitä hyötyä siitä on? --Hunsvotti (keskustelu) 16. syyskuuta 2017 kello 12.11 (UTC)
Arvatenkin Wikipediaan merkkaus luotiin sen takia, jotta kumoukset saataisiin kaikki erilliselle listalle. Se on se hyöty, joka minulle tulee mieleen.--Sentree (Keskustele) 16. syyskuuta 2017 kello 12.14 (UTC)
Kumousnapista tehdyt kumoamiset merkkaavan suodattimen voi kyllä helposti tehdä, jos siitä on jollekin jotain iloa. Hyödyllisin merkkaus olisi muissa kumoamisissa (eri muokkaajien peräkkäisten muokkausten kumoamisessa), mutta ne pitäisi kuitenkin merkata käsin, joten hyöty jäisi pieneksi. --Hunsvotti (keskustelu) 16. syyskuuta 2017 kello 12.33 (UTC)

Missä tuoreet muutokset?[muokkaa]

Sivu "Tuoreet muutokset" temppuilee, "50 muutosta" ei näy lain, "100 muutosta" näkyy joskus, joskus häipyy. Onko sivulla joku häiriö?--Pjr (keskustelu) 27. lokakuuta 2017 kello 11.20 (UTC)

Sama juttu. Kun avaan uudet muutokset yhtään muutosta ei näy. Muutan mitä tahansa suodatinta niin ne näkyvät. Jos palautan alkuperäiset asetukset ne näkyvät edelleen. URL on alussa ja viimeisessä tapauksessa sama [4].
Klikkaamalla tuota linkkiä ei näy mitään myöskään. Hienosti toimii tämä uusi muokkauksien seuranta. Onneksi asetuksissa on Tuoreet muutokset->Hide the improved version of Recent Changes. --Mikko Paananen (keskustelu) 27. lokakuuta 2017 kello 12.49 (UTC)
Toimi vielä 2 päivää sitten. Toimii normaalisti kun painaa sitä roskakorin kuvaa ja poistaa siten ne asetukset. Tuo pitää kuitenkin tehdä joka kerta sivulle tullessa uudestaan. Kun on käyttäjätunnus, parasta laittaa siis käyttäjäasetuksista pois päältä yllä mainitulla tavalla. Sisään kirjautumattomilla käyttäjillä kuitenkin manuaalisesti räplättävä joka kerta erikseen. --Hartz (keskustelu) 27. lokakuuta 2017 kello 14.10 (UTC)
Kiitos! Muutoksenestonäppylä löytyi ja toimii:)--Pjr (keskustelu) 28. lokakuuta 2017 kello 08.31 (UTC)

Changes to the global ban policy[muokkaa]

Hello. Some changes to the community global ban policy have been proposed. Your comments are welcome at m:Requests for comment/Improvement of global ban policy. Please translate this message to your language, if needed. Cordially. Matiia (Matiia) 12. marraskuuta 2017 kello 00.34 (UTC)

Pohjoissaamen aakkostus?[muokkaa]

Onko pohjoissaamen kielessä mitään erityisiä aakkostussääntöjä? Sanoissa on ainakin merkkejä á, đ, ð, ŋ, ø, å, ž, š, č. Lajitellaanko ne omana kirjaimenaan vai niputetaanko niitä yhteen? --Hunsvotti (keskustelu) 18. marraskuuta 2017 kello 11.16 (UTC)

Aakkostetaan pohjoissaamen aakosten mukaan: Aa, Áá, Bb, Cc, Čč, Dd, Ðđ, Ee, Ff, Gg, Hh, Ii, Jj, Kk, Ll, Mm, Nn, Ŋŋ, Oo, Pp, Qq, Rr, Ss, Šš, Tt, Ŧŧ, Uu, Vv, Ww, Xx, Yy, Zz, Žž, Ää, Öö, Åå. Katso myös Saamelaiskäräjät / pohjoissaamen aakkoset, Kotus / Algu tietokanta ja / Oahpa / Pohjoissaame.
Nuista ð, ø, å en ossaa sanua, oisko muista saamen kielistä tai foneettisesta merkinnästä mukkaan tulleita ja siis ei pohjoissaamen kirjakielen kirjaimia? --Pjr (keskustelu) 18. marraskuuta 2017 kello 12.58 (UTC)
Kiitos! ð olikin vaan yhdessä sanassa, joka on islantilainen paikannimi. ø on parissa norjalaisessa paikannimessä, esim. Trøndelága, joka on ilmeisesti väännetään osittain saameksi, mutta ø jostain syystä säilytetään. Voi olla, että se aakkostetaan ö:ksi. Å oli toisessa linkissäsi listan viimeisenä. --Hunsvotti (keskustelu) 18. marraskuuta 2017 kello 15.47 (UTC)
Jeps lisäsin puuttuvat Ö ja Å. Teen myös liitteen pohjoissaamen aakkosille. --Pjr (keskustelu) 20. marraskuuta 2017 kello 08.44 (UTC)
Ajattelin, että eri kielten yksittäisille aakkosille voi tehdä oman osion merkin sivulle (esim. č). Löytyy paremmin kuin liite, kun voi klikkailla samannäköisistä ja tarkkeettomista merkeistä eteenpäin kunnes löytää haluamansa. Sivulla voi kertoa ääntämisestä yms. --Hunsvotti (keskustelu) 20. marraskuuta 2017 kello 19.53 (UTC)

New print to pdf feature for mobile web readers[muokkaa]

CKoerner (WMF) (talk) 20. marraskuuta 2017 kello 22.07 (UTC)

Eurooppalaisen merkistön merkkien suomenkieliset nimet[muokkaa]

Aiheesta keskustelua täällä.

Artikulointiviat vanhentuneita[muokkaa]

Ärrävika, ässävikä ja olisko siellä vielä ällävika ja ainakin koovika ovat selkeästi meneen ajan käsitteitä. Eivät ne ole mitään puhe- eivätkä muitakaan vikoja. Ne tulisi merkitä vanhentuneiksi. Hoovika on sen verran koomillinen, että sen voi mainita humoristiseksi kun puhutaan pohjoisista murteista ja meänkielestä, ja ehkä kveenistä. yst. --Höyhens (keskustelu) 29. marraskuuta 2017 kello 03.23 (UTC)

Löytyykö "ässä-" ja "ärrävian" osalle jotain lähdettä? Googlettelun perusteella käytetään edelleen, enkä löydä mitään missä sanottaisiin ettei niitä tulisi käyttää. --Hunsvotti (keskustelu) 3. joulukuuta 2017 kello 13.46 (UTC)

Suomi-viro suursanakirja verkossa[muokkaa]

Eesti Keele Instituut [EKI] on 14.1.1.2017 julkaissut Viron ja Suomen juhlavuosien kunniaksi Suomi-viro suursanakirjan maksuttoman verkkoversion. Sanasto löytyy osoitteesta: https://www.eki.ee/dict/soome/

Viro-suomi käänteissanakirjan maksuton verkkoversio julkaistaan Viron satavuotispäivänä 24.12.2018. Hieno tapa juhlistaa merkkipäiviä!

Uutinen aiheesta EKIn sivustolla: Helsingi mardilaadal esitletakse soome-eesti suursõnaraamatut veebis

--Pjr (keskustelu) 2. joulukuuta 2017 kello 09.28 (UTC)

Hieno juttu! --Hunsvotti (keskustelu) 3. joulukuuta 2017 kello 13.47 (UTC)

karsta[muokkaa]

Löysin muuten nämä kysymykset, kun etsin tietoa sanan kartta oikeasta sijamuodosta, joka puuttuu sekä sen suomenkielisesta ja englanninkielisesta artikkeleista että Kielitoimiston sanakirjasta. Wikipediassa sanotaan sekä "kartassa/kartasta" että "kartalla/kartalta". --Espoo (keskustelu) 13. joulukuuta 2017 kello 14.21 (UTC)

Homonyymit: eri homonyymit eri sanoiksi, siis artikkeliin 2. otsikkkoa Substantiivi; jos homonyymiys on epäselvää, Kielitoimiston sanakirjasta on apua, kuten tässä. --Pjr (keskustelu) 13. joulukuuta 2017 kello 19.45 (UTC)
Tästä ei tietääkseni ole missään vielä sovittu. Voisi tässä keskustelussa sopia toisen tavan, että saa ohjeita päivitettyä joskus. Kannatan Pjr:n tapaa, joka näyttää olevan yleisinkin. --Hunsvotti (keskustelu) 13. joulukuuta 2017 kello 20.54 (UTC)
Kartta: eri sijamuotoja käytetään, joskus tilanteesta riippuen; Kielitoimiston sanakirjassakin on esimerkit lukea karttaa, katsoa kartasta ja harjoitus kartalla jne. --Pjr (keskustelu) 13. joulukuuta 2017 kello 19.50 (UTC)
Äärinmäinen: Sanoisin, ettei n ja m voi koskaan olla peräkkäin sanassa yhdyssanoja lukuunottamatta. Johdoksessa siis sanan vartalo muuttuu kuten taivutusmuodoissa. --Hunsvotti (keskustelu) 13. joulukuuta 2017 kello 20.54 (UTC)

supista - laajenna / piilota - näytä[muokkaa]

Wikisanakirjan taivutusmuototaulukoissa on monissa mukana mahdollisuus piilottaa taulukon sisältö näytöllä. Nykyisin tämä ominaisuus näkyy muodossa Supista ja Laajenna. Mielestäni selkeämpi ja samalla suomenkielisempi olisi Piilota ja Näytä.--Pjr (keskustelu) 29. joulukuuta 2017 kello 09.49 (UTC)

Muutettu. Nää on varmaan järkevimmät. Niitä on kyllä jo pariin kertaan vaihdettu. --Hunsvotti (keskustelu) 29. joulukuuta 2017 kello 12.28 (UTC)

Wikisanakirjan näyttöfontti[muokkaa]

Minulla näyttää olevan Wikisanakirjan näytön perusfonttina Arial, sillä on vaikeuksia joidenkin unicode-merkkien kanssa; Samoin sanarivin näytön Georgia-fontilla. Mistähän näitä pääsee muuttelemaan? --Pjr (keskustelu) 9. tammikuuta 2018 kello 13.23 (UTC)

Fontti ei ole viallinen, vaan syy piilee puhtaasti siinä, että kyrilliset kirjaimet ihan kuule käsin kirjoitettuina näyttävät usein kursivointiensa mukaisilta. Laitetaan muutamien kyrillisten kirjainten gemenat alapuolelle:
Perustyylillä: б, в, г, ґ, д, ж, з, и, л, п, т, ц, ч, ш, щ, ъ, ы, ь, э, ю, я
Kursiivilla: б, в, г, ґ, д, ж, з, и, л, п, т, ц, ч, ш, щ, ъ, ы, ь, э, ю, я
Arial muuttaa ne utomaattisesti noin. Kyrilliset kirjaimet kirjoitetaan käsin usein muistuttamaan juuri noita kursiiveita (varsinkin kaunokirjoituksessa).--Sentree (Keskustele) 9. tammikuuta 2018 kello 15.47 (UTC)
Totta, myös Arial toimii juuri näin, muistin itse tänä aamuna saman. Kiitos täsmennyksestä.--Pjr (keskustelu) 10. tammikuuta 2018 kello 09.15 (UTC)
Fonttia ei määrätä Arialiksi missään vaan pelkästään sans-serifiksi eli näytetty fontti on selaimen oletusfontti. Sitä voi muuttaa selaimen asetuksista, mutta jos haluat vaihtaa vain Wikisanakirjan fontin voi sen tehdä omassa Common.css-tiedostossa. Mulla on esimerkiksi oletusfonttina DejaVu, joka on vapaasti saatavilla[5] ja jossa on kai suurin osa unicodemerkeistä. Css-sivulle voi kirjoittaa seuraavan tekstin jos haluaa tietyn fontin (fontti pitää olla asennettuna koneella):
#body-content {
  font-family: 'DejaVu Sans';
}

--Hunsvotti (keskustelu) 9. tammikuuta 2018 kello 20.43 (UTC)

Kiitos täsmennyksestä ja käyttövihjeestä, täytyy kokeilla jos tuolla saisi sanarivin otsikkofontin kuriin.--Pjr (keskustelu) 10. tammikuuta 2018 kello 09.15 (UTC)

Ehdotus alkukirjainluokittelusta luopumisesta[muokkaa]

Toisessa keskustelussa tuli puheeksi, että alkukirjainluokittelusta olisi hyvä luopua, koska se aiheuttaa paljon ongelmia. Tässä joitain nykysysteemin huonoja puolia:

  • Sanarivimallineista tulee tarpeettoman monimutkaisia, jolloin ylläpito on vaikeaa. Myös niiden käyttö on hankalaa kokeneillekin käyttäjille, jos artikkelin aakkostusavain on eri kuin artikkelin nimi (esim. sanaliitoissa). Samalla voi tietysti miettiä myös sanarivimallineet uusiksi.
  • Kahden alkukirjaimen erottelu on hämmentävää uusille käyttäjille ja sen tarkoitus on varmaan epäselvää kaikille. Missään muualla ei käytetä vastaavaa.
  • Koodigeneraattoreita ja artikkelipohjia on vaikea tehdä, koska eri kieliä pitää käsitellä eri tavoin.
  • Tietyn kielen sanat olisi parempi yhdessä luokassa, josta näkee luettelon kaikista wikisanakirjassa olevista sanoista.

Uuden systeemin haittapuolina tulee mieleen, että

  • sanoja ei voi aakkostaa kirjainyhdistelmien perusteella (esim. Puolan sanat),
  • mahdollinen luokkasivujen latauksen hidastuminen, joka on kai ollut alkuperäinen syy kahden kirjaimen luokittelulle. Tämä tuskin on enää iso ongelma, koska muissa wikisanakirjoissa on paljon isompia luokkia kuin täällä, ja sivu tarjotaan yleensä välimuistista. Uusien artikkelien ilmestymisessä luokkaan voi ehkä olla viivettä.

Kaikki sanarivimallneet täytyy tehdä uusiksi tai muuttaa, mutta luulisin, että homman voisi toteuttaa muuttamalla ensin sana-mallinetta muuttamalla luokittelemaan uuden systeemin mukaan ja lisätä uudistettuja mallineita pikkuhiljaa. Iso homma siitä tulee, mutta sitä isommaksi se kasvaa mitä enemmän sitä pitkittää. --Hunsvotti (keskustelu) 24. tammikuuta 2018 kello 21.05 (UTC)

Ajattelin kerrata historiaa, kun se on niin vanhaa. Sivun https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=Wikisanakirja:Sanojen_aakkosellinen_luokittelu&oldid=83007 ensimmäinen versio on luotu vuonna 2005, siinä luokittelun hyödyiksi mainitaan kehnosti tehdyt sana-artikkelit on helppo löytää luokittelemattomista sivuista (toimintosivu Special:UncategorizedPages) ja luokkien avulla on helppo pitää sanalistat ajantasalla. Tämä on ollut alkuperäisen vuonna 2005 tehdyn luokittelun lähtökohta. :)
Ensimmäinen keskustelunaloitus luokittelusta yleisellä sivulla taitaa olla kahvihuoneen https://fi.wiktionary.org/wiki/Wikisanakirja:Kahvihuone/arkisto#Sanojen_luokittelusta jossa Samulili keksi kahden alkukirjaimen mukaan luokittelun, kommentissa massaluokkien vastustusta ja sana kunnianhimoinen. Toinen löytynyt keskustelunaloitus yleisellä keskustelusivulla lienee Aulis Eskolan kommentti https://fi.wiktionary.org/wiki/Keskustelu_Wikisanakirjasta:Sana-artikkelin_malli/Arkisto1#Luokitus Siitä löytyvistä linkeistä voi päätellä että Aulis Eskola vastusti massaluokkia. Alkuperäinen aakkosten mukaan tapahtunut luokittelu tehtiin kaksi kolmasosaa botilla ja yksi kolmasosa käsin. Huomionarvoista ettei tuolloin luokkien lukumäärää eikä luokittelun hienosyisyyttä kyseenalaistettu eikä vastustettu. Luokittelu yksinkertaisemmin olisi ollut helpompaa ja nopeampaa, mutta niin ei haluttu tehdä.
Sanarivimallineet on keksitty vasta vuosia myöhemmin. Puisque on kehitellyt niitä 2008-2009. Tämä historia on tuntemattomampi, mutta sanarivimallineen ideana oli ymmärtääkseni täyttää luokkamerkinnät automaattisesti oikeilla rimpsuilla ja täten pystyttiin luopumaan artikkelin luokkamerkinnöistä. Luokkamerkinnät on sitten poistettu artikkeleista koska ne tulostuivat sanarivimallineesta ja olivat päällekkäisiä. Ensimmäinen en-subs versio vuodelta 2008 osoittaa että pystyi merkitsemään monikon ja luokkamerkinnät https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=Malline:en-subs&oldid=517040 Mallineeseen es-subs sai myös sanan suvun vuonna 2008 https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=Malline:es-subs&diff=544059&oldid=544016 Sivulla Wikisanakirja:Sanojen aakkosellinen luokittelu lukee että "Jos et osaa tai uskalla käyttää sanoja aakkostavia mallineita, voit aakkostaa manuaalisesti uuden luomasi artikkelin." Tämä paljastaa että Puisquen tekemät sanarivimallineet ovat nimenomaan aakkostavia mallineita. Kaikki ne löytyvät luokasta Luokka:Sanaluokkiin aakkostavat mallineet. Puisquen työ aakkostavien mallineiden parissa ei liity hienosyisen luokittelun kyseenalaistamiseen eikä vastustamiseen, ilmeisesti mallineet tukevat/helpottavat luokittelua. Luokittelu tulee siinä samalla samasta rimpsusta.
Luokittelussa ilmeni heti kun se aloitettiin kielikohtaiset aksentit ja poikkeavat aakkostukset. Tästä Samulili huomautti heti ranskan kielen osalta kun botti luokitteli artikkeleita vuonna 2005 "wikisofta ei ymmärrä, että aksentit eivät vaikuta aakkostukseen" https://fi.wiktionary.org/wiki/Keskustelu_käyttäjästä:Hartz/arkisto#H-Botin_aakkostus Samulili kirjoitti ohjeen ensimmäiseen versioon lyhyesti aksenteista https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=Wikisanakirja:Sanojen_aakkosellinen_luokittelu&oldid=83007 sen jälkeen sinne ilmestyi pian omat osiot japanin ja unkarin aakkostamisille. Myöhemmin sinne on tullut lisää kielikohtaisia ohjeita.
Sanalistat olivat asia erikseen. Luokat lopulta korvasivat alkuperäiset sanalistat ja sanalistat jäivät elämään epätäydellisinä punalinkkilistoina joiden avulla voi aloittaa uusia artikkeleita. Luokkia ei oikeastaan koskaan käytetty sanalistojen päivittämiseen. Luokkien ei ollut alun perin korvata sanalistoja, niitä piti alkuperäisen tarkoituksen mukaan käyttää sanalistojen päivittämiseen. --Hartz (keskustelu) 24. tammikuuta 2018 kello 23.46 (UTC)
Mielenkiintoinen katsaus historiaan! Onkohan silloin ollut vielä mahdotonta osoittaa luokkalistauksen johonkin kohtaan (urlin from-parametri). Se selittäisi miksi isoja luokkia on haluttu välttää.
Se on tietysti totta, että sanarivimallineet ja luokittelu on erillisiä asioita, mutta liittyvät läheisesti yhteen. Mielestäni sanarivimallineet on hyödyllisempi idea, jos pitää valita kummasta luopuu. Jos alkukirjainluokittelu halutaan pitää, olisi ehkä selkeintä erottaa taivutusmallineet ja aakkostusmallineet toisistaan. Jos siitä luovutaan voisi sanarivimallineelle antaa aakkostusavaimen yhdellä parametrilla silloin kun se poikkeaa sanarivillä näkyvästä sanasta. Nykyisellään eniten varmaan hämmennystä aiheuttaa se, että mallinetta käyttäessä pitää ajatella kahta sanaa: sanarivillä näkyvää tekstiä ja aakkostusavainta. Erotettavat alkukirjaimet kuuluevat joskus molempiin joskus vain jälkimmäiseen. Soppaa hämmentää vielä sivun nimi, joka voi myös olla eri kuin kumpikaan niistä. --Hunsvotti (keskustelu) 25. tammikuuta 2018 kello 20.38 (UTC)

Hmmm, joo. Luokittelussa kahden etukirjaimen ei oikein tunnu olevan mitään hyötyä, mutta se tekee sanojen selaamisen hankalammaksi ja mallineet myös. Siitä olisi oikeasti pitänyt luopua aikoja sitten. --Mikko Paananen (keskustelu) 27. tammikuuta 2018 kello 07.18 (UTC)

Ensimmäisenä tulee mieleen, että mikä on luokkien tarkoitus Wikisanakirjassa? Ja käyttääkö niitä Wikisanakirjan käyttäjät navigointiin vai onko artikkelit luokiteltu vain koska jokainen artikkeli täytyy (jostakin jumalallisesta syystä) luokitella? Ylipäätään luokkien funktio, hyöty ja tarpeellisuus käyttäjän näkökulmasta tarvitsevat valoa, vai onko luokat vain osa kaunista systeemiä joka on suunniteltu tietynlaiseksi? Tuottavatko luokat sellaisen lisäarvon, että artikkeleita kannattaa luokitella? Wikipediasta periytyy ajatus että kaikki artikkelit täytyy luokitella, se on muodostunut wikiohjelmiston ominaisuudeksi. Löytävätkö käyttäjät artikkeleita luokkien kautta? Kuinka usein käyttäjä klikkaa artikkelista sinne luokkaan? Wikipediaakin voisi selata ilman luokkia. Onko luokat ensisijaisesti muokkaajille vai lukijoille? --Hartz (keskustelu) 27. tammikuuta 2018 kello 09.57 (UTC)

Monikielisessä sanakirjassa kieliluokittelu on välttämätön, se toimii myös perusteena sanan olemiselle sanakirjassa. Sanojen merkityksen ymmärtämisen kannalta myös karkea sanaluokkaluokittelu on tarpeellinen, muttei välttämätön. Muiden luokittelujen tarpeellisuus ja käyttökelpoisuus onkin sitten jo toinen juttu. Nykyisen käytännön mukaan Wikisanakirja tuottaa kaikista luokista luettelon, tyyliin "Tanskan kielen adjektiivit". Kehittämällä sanakirjaan helppokäyttöinen hakuohjelma, voitaisiin sanoja hakea tarvittaessa myös tietokantahakujen tapaan, antamalla hakuehdoiksi erilaisia sovittuja asiasanoja.
Muuten olen sitä mieltä että alkukirjainluokittelusta luopuminen voitaisiin aloittaa vähitellen, tekemällä aluksi jollain konstilla kielikohtaiset sanaluettelot yhdistämällä alkukirjainluokittelut. Sen jälkeen voitaisiin aloittaa työ sanarivimallineiden jms. muuttamiseksi. --Pjr (keskustelu) 28. tammikuuta 2018 kello 10.14 (UTC)

Tarkoitus ei siis ole luopua sanojen luokittelusta, vaan luokittelusta alkukirjaimen mukaan. Esim. luokka Mapudungun sanat jää ja Mapudungun sanat-wa yms. yhdistetään siihen. --Hunsvotti (keskustelu) 28. tammikuuta 2018 kello 15.00 (UTC)

Argumentti alkukirjainluokittelusta luopumisesta ajan ja resurssien säästämisellä ei ainakaan päde. Joku voisi sanoa, että säästämällä aikaa ja resursseja luokittelusta voitaisiin aika ja resurssit kohdistaa johonkin tärkempään (plussa). Luokittelu tulee sanarivimallineesta samasta rimpsusta, se ei ei siis vie käytännössä lainkaan aikaa ja resursseja. Lisäksi luokat on jo olemassa ja niiden ylläpito vie minimaalisesti aikaa ja resursseja. Toisaalta tämä tarkoittaa, että huomion kiinnittäminen luokitteluun on turhahkoa, sillä tehokkuus ei kasva tällä tavalla. Toinen argumentti on sanarivimallineiden alati kasvava monimutkaisuus. Mitään todistetta alati kasvavasta sanarivimallineiden monimutkaistumisesta ei taida olla. Joku voisi sanoa, että sanarivimallineen monimutkaisuus ei ole pakollista, ne voivat olla yksinkertaisia, kevyitä. Mutta kun sanarivimallineiden monimutkaisuuden karsiminen on vaikeaa, koska kieli taipuu tietyllä tavalla, on erilaisia monikkoja ja on 2 tai 3 sukua. Nuo ovat niitä toiminnallisuuksia jotka halutaan säilyttää sanarivimallineissa. Toisaalta esimerkiksi en-subs on pysynyt pääpiirteissään samanlaisena ja se voitaisiin jopa palauttaa vuoden 2008 alkuperäiseen versioon juuri minkään kärsimättä. Artikkelin merkinnät voi myös tehdä edelleen ilman sanarivimallinetta lihavoimalla sanarivillä ja lisäämällä luokkamerkinnät loppuun.

Sitten itse asiaan. Alkukirjaimen mukaan luokittelu ja sanarivimallineiden monimutkaisuus puheenaiheina liittynevät koodigeneraattoreihin ja artikkelipohjiin. Täten pitäisi reilusti esittää asia niin, että nykymalli koetaan hankalaksi koodigeneraattoreiden ja artikkelipohjien kehittämisen ja käyttöönoton kannalta. Tästä päästään siihen, että minkä hyödyn koodigeneraattorit ja artikkelipohjat voivat tuoda. Mielestäni hyöty uusien artikkeleiden tekemisessä on suuri, koska uusien artikkeleiden nopea ja vaivaton tekeminen on osa sanakirjan kohentumista (toinen on olemassaolevien artikkeleiden kohentaminen). Sitenpä alkukirjainluokittelua ja sanarivimallineita voi pohtia uusiksi, jotta saadaan hyöty irti koodigeneraattoreista ja artikkelipohjista, sillä ne voivat tuoda selvän hyödyn kunhan sellaisten toteuttaminen olisi helpompaa. Hidasteita tai esteitä taitavat olla alkukirjainluokittelu eli se putkimerkki ("|") tai sanan pilkkominen ylipäätään. Päätettävä asia siis vaikuttaa olevan, että 1) todetaan että hienosyisen luokittelun hyöty on pienempi kuin koodigeneraattoreista ja artikkelipohjista saatava hyöty uusien artikkeleiden luomisessa, TAI 2) pidetään asiat entisellään eli hienosyisen luokittelun hyöty on suurempi kuin koodigeneraattoreista ja artikkelipohjista saatava hyöty. Näistä vaihtoehdoista sitten saa valita ykkösen tai kakkosen.

Kolmas vaihtoehto voisi olla sellainen, että sanarivimallineessa on vain ja ainoastaan putkimerkki, koska luokkamerkinnässä on putkimerkki. Voi palata en-subs ym. vanhoihin versioihin ja havaita että se on näin. Tässä kolmosvaihtoehdossa ratkaisu olisi putkimerkin eliminoiminen sanarivimallineesta. Se yritettäisiin saada muodosta {{en-subs|ca|tnip}} muotoon {{en-subs|catnip}}. Putkimerkki ja sanan pilkkominen sanarivimallineessa on jäänne ajasta ennen Luaa, kun rimpsu syötettiin parametreinä suoraan luokkamerkintään. Mielestäni kannattaisi pohtia ensin josko kokonaisena syötetyn sanan pilkkominen luokkamerkintään voitaisiin saada toteutettua Luan avulla sanarivimallineen kautta. Tämä kolmosvaihtoehto saattaisi toimia substaamalla eli {{subst:en-subs|catnip}}. Mielestäni luokkien lukumäärä ja hienosyinen luokittelu eivät ole sinänsä ongelmia (ne vain makaavat), vaan se nykymerkintä joka on vaivalloinen. Tässä kolmosvaihtoehdossa ratkeaisi vaivalloinen merkintä ja luokittelu voitaisiin säilyttää ennallaan. --Hartz (keskustelu) 29. tammikuuta 2018 kello 11.54 (UTC)

Mielestäni asia voitaisiin yksinkertaisimmin toteutaa siten että tehdään selvä päätös alkukirjainluokittelun poistosta ja toteutettaisiin se. Muut luokitteluperusteet ja kielikohtaisten sanarivimallineitten muut ominaisuudet käsitellään erikseen. Alkukirjainluokittelun poiston yhteydessä on huomattava myös se, että useissa kielissä on melkoinen määrä sana-artikkeleita ilman sanarivimallineita. --Pjr (keskustelu) 30. tammikuuta 2018 kello 10.05 (UTC)
Voisiko luokittelumuutoksen tehdä luokkamerkintöjen kautta, esimerkiksi siirtämällä kaikki suomen sanat "aakostusluokista" [Suomen sanat-aa jne.] luokkaan Luokka:Suomen sanat?--Pjr (keskustelu) 30. tammikuuta 2018 kello 10.44 (UTC)
Testasin nyt yhdellä kielellä muuttamalla sana-mallinetta (Bretonin lemmat, artikkelit tulee varmaan viiveellä näkyviin tai ainakin kun ne tallentaa uudelleen). Näin se olisi helppo tehdä niille artikkeleille, joissa on käytetty jotain sanarivimallinetta. Käsin lisätyt luokat pitää tietysti muuttaa botilla. Samasta mallineesta voi poistaa alkukirjainluokkiin luokittelun. --Hunsvotti (keskustelu) 30. tammikuuta 2018 kello 20.53 (UTC)
Hienoa!--Pjr (keskustelu) 20. helmikuuta 2018 kello 08.23 (UTC)
Tän sana-mallineen muutoksen voisi laittaa kaikille kielille nyt käyttöön, niin nähdään venyykö luokkien latausajat tai tuleeko muita ongelmia. --Hunsvotti (keskustelu) 19. helmikuuta 2018 kello 20.45 (UTC)
Olen samaa mieltä, katsotaan miten wikin palvelimet pelaa. Jatkotoimia voi harkita sitten tämän muutoksen läpiviennin jälkeen. --Pjr (keskustelu) 20. helmikuuta 2018 kello 08.23 (UTC)
Nykyistä luokkarakennetta rikkomatta voidaan aluksi tehdä myös uusi luokka, esimerkiksi Suomen lemmat jne.; tätä ratkaisua olen aloitellut luomalla luokan Liivin lemmat [kaikki liivin kielen sanat, ei taivutusmuotoja][6]--Pjr (keskustelu) 30. tammikuuta 2018 kello 11.26 (UTC)
Lemmat olisi kuvaavampi kuin sanat, koska kaikki artikkelit ei ole sanoja. Se on vaan aika tuntematon sana. --Hunsvotti (keskustelu) 30. tammikuuta 2018 kello 20.53 (UTC)

Tein tollasen työkalun esimerkiksi noiden isojen luokkien selailuun, joka tarttuu CategoryTOC-sarjan mallineisiin. Esim. Suomen lemmat, Venäjän lemmat, Englannin lemmat. Saman voisi tietysti tehdä käsinkin luettelemalla halutut alkukirjaimet luokassa, niin ei tulisi turhia merkkiyhdistelmiä. --Hunsvotti (keskustelu) 21. helmikuuta 2018 kello 21.39 (UTC) Tähän voi alle laittaa haittavaikutuksia mitä huomaa tai muita ajatuksia muutoksesta. --Hunsvotti (keskustelu) 21. helmikuuta 2018 kello 21.43 (UTC)

Onko joku tätä uudistusta vastaan vielä näistä ehdotuksista huolimatta. Hartz? Puisquen mielipide olisi myös kiva kuulla, koska tietää sanarivimallineista. Kaikki käyttäjät saa toki kommentoida puolesta tai vastaan. --Hunsvotti (keskustelu) 4. maaliskuuta 2018 kello 18.24 (UTC)

Mun mielestä se ja sama, luokitellaanko kahden ekan kirjaimen mukaan enää jatkossa, jos luokkien hidasta latautumista ei kukaan pidä enää ongelmana. Kunhan luokissa on jonkinlainen a-b-cd-e-f-g-h-i-j-k-l-m [jne.] -boksi, josta voi hypätä oikean kirjaimen kohdalle. Lemma-sanan käytön sen sijaan vähän kyseenalaistaisin. Ymmärrän toki, että jos käytetään luokittelua "X:n kielen sanat", niin herää kysymys, että hetkonen, eiväthän prefiksit ja suffiksit ole sanoja sanan sana klassisessa merkityksessä, vaan morfeemeja. Mutta sana-sanan korvaaminen tavikselle täysin kummallisella lemmalla ei ratkaise asiaa. Jos halutaan siirtyä sanoista lemmoihin vain tuon määritelmäongelman takia, niin kannattaisin prefiksien yms. pitämistä erillään sanat-luokista. -- Puisque (keskustelu) 6. maaliskuuta 2018 kello 14.57 (UTC)
Kolmas vaihtoehto vois olla "hakusanat". --Hunsvotti (keskustelu) 6. maaliskuuta 2018 kello 19.36 (UTC)
Sanan lemma merkitys on tässä yhteydessä hakusana, tämä kattaa kaikki Wikisanakirjan artikkelien nimet; sanat, etu- ja jälkiliitteet, päätteet, numerot, välimerkit, tarkkeet, symbolit jms. Ei ole mitään syytä kehittää asiasta semanttista ongelmaa; sanakirjassa on hakusanoja, lemmoja. Jos joku termi tuntuu oudolta, voi katsoa sanakirjasta :)--Pjr (keskustelu) 9. maaliskuuta 2018 kello 12.17 (UTC)
No, vastustaako joku hakusanoja? Ping Puisque, Pjr --Hunsvotti (keskustelu) 14. maaliskuuta 2018 kello 20.17 (UTC)
hakusanat on hyvä nimi uudelle luokalle. --Pjr (keskustelu) 15. maaliskuuta 2018 kello 08.06 (UTC)
Luokkien muokkauksessa uusi luokka helpottaa varmasti työn tekemistä ja toimien oikeellisuuden tarkistamista. Jossain vaiheessa tulee eteen tilanne että päällekkäiset luokat pitää yhdistää, mikään ei sillloin estä nimeämästä lopputulosta vaikka luokaksi sanat. --Pjr (keskustelu) 16. maaliskuuta 2018 kello 10.28 (UTC)
Jos laitetaan ne nyt kuitenkin sanat-luokkaan ja järjestetään äänestys mahdollisesta uudesta nimestä. Joitain ongelmia luokkien selaukseen tulee siihen asti kunnes aliluokat poistetaan, mutta ehkä tärkeämpää on säilyttää historiatiedot. Ihmiset ei ymmärrettävästi ehkä halua hävittää sivujen historiaa, kun niihin on nähty vaivaa. Uusissa ja vanhoissa luokissahan on oleellisesti kyse samoista luokista vaikka nimi olisi eri. --Hunsvotti (keskustelu) 17. maaliskuuta 2018 kello 07.00 (UTC)
Mun mielestä olisi hyvä, että kielen kaikki lemmat on yhteisessä luokassa, että saa yleiskuvan Wikisanakirjasta löytyvästä ko. kielen aineistosta. (Taivutusmuodot tekisi selailusta turhan hankalaa, joten ne on syytä pitää erillään.) Ne voi kyllä olla erillisissä luokissa sen lisäksi, kuten nytkin. --Hunsvotti (keskustelu) 15. maaliskuuta 2018 kello 20.20 (UTC)
Taitaa olla fakta että luokkia käytetään hyvin vähän navigointiin. Ei niitä taida käyttää navigointiin ei muokkaajat eikä lukijat. Luokat eivät ole mikään keino löytää artikkeleita tai hyppiä artikkeleiden välillä. Ne ovat paikkoja joissa sanat vain makaavat. Paljon tärkeämpiä löytämisessä ja navigoinnissa ovat hakutoiminto ja artikkeleihin merkityt liittyvät sanat. Poikkeuksen tekevät aihekohtaiset luokat kuten politiikan sanasto, jota voi muokkaaja oikeasti täydentää huomattuaan että aiheen mukaan rajatussa sanakokonaisuudessa on puute. Luokittelu alkukirjaimen mukaan ei siis ole merkityksellistä, voidaan ihan yhtä hyvin tyytyä massaluokkiin. Pitää mennä tämän tarpeellisuuden tai käytettävyyden mukaan. Alkukirjainten mukaan luokittelu ei ole riittävän tarpeellista säilytettäväksi. Kuitenkin pitäisi pyrkiä aakkostamaan sanat kielikohtaisesti oikein. Tämä on kysymys joka jää vielä olemaan, että kuinka sopiva aakkostus saavutetaan. Mutta jos luokat ovat hyvin hyvin tarpeettomia ja riittää että sanat vain makaavat niissä, niin ei se ole muutosta estävä puutteellisuus. --Hartz (keskustelu) 8. maaliskuuta 2018 kello 16.59 (UTC)
Samaa mieltä, että näitä käytetään varmaan aika vähän. Osittain varmaan senkin takia, että se on ollut hankalaa. Kuitenkin kaikki kielen sanat on hyvä olla jossain nähtävissä ja on hyvä, että on monia tapoja selata materiaalia. Tällainen luokka vastaa lähinnä sanakirjan plaraamista ilman, että etsii mitään tiettyä. --Hunsvotti (keskustelu) 9. maaliskuuta 2018 kello 06.30 (UTC)
Kielen sanojen selaus on kyllä mahtavan nopeaa ja vaivatonta tällä uudella tavalla, sen sijaan että aina pitäisi mennä kaksi pykälää luokissa alaspäin ja sitten ylöspäin seuraavan sanan näkemiseksi. --Mikko Paananen (keskustelu) 9. maaliskuuta 2018 kello 07.05 (UTC)

[Artikkelien aakkostus luokissa][muokkaa]

[-- Hunsvotti (keskustelu) 3. maaliskuuta 2018 kello 11.55 (UTC)]

Tyylikäs ja toimiva, näin saadaan Wikisanakirjan sanaluettettelot 2000-luvulle! Käsittääkseni näin saadaan myös kielikohtaiset aakkostukset ainakin käyttäjälle päin toimiviksi. --Pjr (keskustelu) 21. helmikuuta 2018 kello 22.28 (UTC)
Aakkostusta ei valitettavasti voi asettaa luokkakohtaisesti. Sivun meta:Collation mukaan voi asettaa vain kielikohtaisen koko wikille ja isojen ja pienten kirjainten lukemisen samaksi merkiksi. Esim. Venäjän lemmat-luokassa on tämä ongelma, kun Ё tulee ensimmäiseksi. Sama ongelma on myös Venäjän sanat-luokassa. Ainoa millä aakkostusta voi muuttaa on vaihtaa merkkejä toisiksi aakkostusavaimissa (esim. suomen sanoissa wv), mutta sitä ei voi kaikissa tilanteissa käyttää. --Hunsvotti (keskustelu) 22. helmikuuta 2018 kello 20.41 (UTC)
Harmi. Tämä on mielestäni ongelma joka pitäisi viedä käsittelyyn laajemminkin, Meta-Wiki taitaisi olla oikea foorumi. --Pjr (keskustelu) 23. helmikuuta 2018 kello 09.03 (UTC)
Tää on ollut jo monta vuotta toivotuissa ominaisuuksissa (phabricator:T30397). En saa selvää miksi sitä ei ole toteutettu, mutta varmaan se joskus tulee. Siihen asti pitää käyttää nykyistä tai keksiä joku toinen, jos mallineita aletaan uudistamaan. Esim. ym. venäjän tapauksessa onko parempi, että Ё on erikseen ennen muita vai niputetaanko se yhteen Е:n kanssa. Kaikissa kielissä tällaisia muutoksia ei välttämättä voi kutenkaan tehdä. --Hunsvotti (keskustelu) 23. helmikuuta 2018 kello 13.21 (UTC)
Kyllä lajittelualgoritmia voi muokata vaikka minkälaiseksi, rajoja ei ole. Toki pitää mennä aika syvälle "koodiin" [muokata ASCII-lähtöinen oletus]. Tällainen muutos olisi kyllä kovin työläs, joitain muitakin malleja on käytössä (esim merkintä E¨ sijoittaa merkin kirjaimen E jälkeen, jne.). --Pjr (keskustelu) 23. helmikuuta 2018 kello 21.24 (UTC)
Näin saa kyllä järjestystä muutettua, mutta siitä tulee muita ongelmia. Ё silloin E-otsikon alle. En nyt löydä yhtään todellista esimerkkiä, mutta jos jossain kielessä on aakkosten järjestys poikkeava, esim. jos z pitäisi saada a:n ja b:n väliin tulisi z-alkuiset sanat a otsikon alle. Luokan selailu urlin from-parametrin avulla ei myöskään toimisi. --Hunsvotti (keskustelu) 25. helmikuuta 2018 kello 13.30 (UTC)
Täytyy nyt sitten vain seurata tilannetta. Aakkostusongelmasta huolimatta lemmahommaa voisi edelleen tehdä.--Pjr (keskustelu) 26. helmikuuta 2018 kello 08.59 (UTC)
Artikkelien aakkostus kannattaa varmaan tehdä jatkossa automaattisesti lua-skriptillä, niin kuin auto-aak-työkalu tekee. Nille kielille, joille voi, voi tehdä kielikohtaisen aakkostajan, joka muokkaa artikkelin nimen aakkostusavaimeksi. Loput kielet aakkostetaan pelkällä nimellä tai esim. tarkkeet poistamalla. Ajatuksena siis, että yksittäisiä artikkeleita ei enää aakkosteta artikkelista käsin, vaan se tehdään "taustalla" skriptissä, jos ollenkaan. Tähän voisi tietysti liittää alkukirjainten erottelun mistä Hartz yllä kirjoitti, mutta en tiedä onko se vaivan arvoista, kun pitäisi selvittää kaikki käytetyt tavat. Tässä ei myöskään ole vielä tullut yhtään syytä alkukirjainluokittelun jatkamiseen, paitsi se, että niin on tehty tähänkin asti. --Hunsvotti (keskustelu) 1. maaliskuuta 2018 kello 20.30 (UTC)

Paras ratkaisu aakkostusongelmaan olisi varmaan vaan laittaa luokan alkuun huomautus. Esim. "Teknisistä syistä artikkelien järjestys ei noudata kielen aakkosjärjestystä, vaan järjestystä: [Tähän sisällysluettelo siinä järjestyksessä kun artikkelit on]". --Hunsvotti (keskustelu) 3. maaliskuuta 2018 kello 11.52 (UTC)

Olen samaa mieltä! --Pjr (keskustelu) 4. maaliskuuta 2018 kello 10.20 (UTC)

Lentomin ja Puisquen kannat olisi kiva kuulla kanssa. Yksi ongelma on myös se, että å aakkostuu ä:n jälkeen, vaikka sen kuuluisi aakkostua ennen ä:tä.--2001:14BB:52:74FB:B1D7:2C58:6B73:1906 4. maaliskuuta 2018 kello 20.31 (UTC)

Sentreen nimeä ei mainittu, mutta annetaan nyt omakin kanta. En vastusta kahden alkukirjaimen luokittelusta luopumisesta, mutta voi olla, että siitä kestää joillakuilla opetella muutaman viikon ajan veks. Mutta akuutti ongelma on tosissaan tuo å:n ja ä:n aakkotuminen väärinpäin. Å:n kuuluisi aakkostua ennen Ä:tä, mutta nyt ne ovat päinvastoin!--Sentree (Keskustele) 6. maaliskuuta 2018 kello 17.22 (UTC)
Tähän aakkosjärjestykseen ei oikein voi vaikuttaa. Koko wikin kaikkien luokkien järjestyksen voisi asettaa suomen mukaiseksi, mutta silloin ei kai voisi enää käsitellä tarkkeellisia kirjaimia erillisinä muissa kielissä, eli esim. ü menisi kai y:n alle. Viron kielisessä wikisanakirjassa on asetettu viron mukainen aakkostus ja siellä esim. y tulee ä:n ja ö:n jälkeen: [7] --Hunsvotti (keskustelu) 6. maaliskuuta 2018 kello 19.50 (UTC)

Hankkeessa eteneminen[muokkaa]

Koska kukaan ei ilmeisesti enää vastusta muutosta, katson yhteisön hyväksyneen sen. Mielestäni asiassa kannattaa edetä seuraavalla tavalla:

  1. Sana-mallinetta käyttävien sivujen ohjaaminen uusiin luokkiin. Ennen tätä täytyy sopia uusien luokkien nimi. Ehdotettu on Lemmat, Sanat ja Hakusanat. Kannattaa varmaan pitää jonkin aikaa molempia luokkia siltä varalta, että ongelmia ilmenee.
  2. Sana-mallinetta käyttämättömien sivujen siirtäminen uusiin luokkiin. Ajattelin korvata botilla luokkalinkitykset uusilla yleisillä sanarivimallineilla. Esim. Luokka:Nukuoron kielen substantiivit-xd{{subs|nkr}}. Tätä ennen pitäisi sopia hyvät nimet mallineille. Vanhoja nimiä ei voi käyttää, koska uudet ja vanhat mallineet ovat yhtä aikaa käytössä.
  3. Viimeiseksi voi alkaa tehdä uusia kielikohtaisia sanarivimallineita ja pikkuhiljaa muuttaa sivuja käyttämään niitä. Vanhoja mallineita voi käyttää edelleen kunnes korvaavat on tehty. Pitäisi sopia mahdollisimman yhtenäiset käyttötavat eri mallineille. Uusissa mallineissa ei enää tarvitse artikkelin nimeä, ellei sanarivi poikkea artikkelin nimestä (esim. venäjän sanojen painomerkit) tai taivutusta ei ole annettu, eli yksinkertaisimmillaan riittää esim. pelkkä {{fi+subs}}.

Näistä asioista olisi hyvä sopia nyt kun on tilaisuus, ettei niitä tarvitse taas kohta paikkailla epämääräisillä purkkavirityksillä. --Hunsvotti (keskustelu) 13. maaliskuuta 2018 kello 19.15 (UTC)

Kohtaan 1 että eikö nuo Luokka:Englannin sanat ym. ole jo olemassa? Puisque aikaisemmin mainitsikin jo että taviksille lemmat kuulostaa vieraalta. Oma mielipide että kannattaa säilyttää tuo yksinkertainen sanat, vaikkei se olisi 100 % täsmällinen tai oikea nimitys. Se on kuitenkin se ymmärrettävä nimitys, että kannattaako lähteä monimutkaistamaan asiaa. Sanat noihin olemassaoleviin pääluokkiin siis mielestäni. --Hartz (keskustelu) 16. maaliskuuta 2018 kello 07.10 (UTC)
Sanojen selailusta tulee vähän hankalampaa, kun aliluokat tulee sisällysluettelon ja artikkelien väliin. Ongelma tietysti poistuu, kun aliluokat poistetaan, mutta niitä kannattaisi varmaan pitää molempia jonkun aikaa varmuuden vuoksi. Tämä on kuitenkin varmaan paras tapa, että jatkuvuus säilyy. Laittaisin kuitenkin äänestyksen mahdollisesta uudelleennimeämisestä. --Hunsvotti (keskustelu) 17. maaliskuuta 2018 kello 07.06 (UTC)

Kaikki tai melkein kaikki sivut, joilla oli luokkalinkkejä on nyt muutettu käyttämään yleisiä sanarivimallineita (kuten substantiivi). Älä lisää luokkalinkkejä alkukirjainluokkiin enää uusille sivuille. Yleisiä luokittelumallineita voi käyttää uusilla sivuilla ilman 2. ja 3. parametria, esim. {{adjektiivi|nkr}}. Kielikohtaisia, taivuttavia sanarivimallineita pitää käyttää kuten ennekin, paitsi että alkukirjainparametrin voi jättää tyhjäksi ja laittaa koko vartalon seuraavaan parametriin, esim. {{en-subs||mass|es}}. Mallineita pitää kyllä ehkä muuttaa hyväksymään tyhjä arvo. Seuraavaksi on tarkoitus

  • poistaa luokittelu alkukirjainluokkin mallineista,
  • poistaa alkukirjainluokat ja
  • poistaa turhaksi tulleet parametrit yleisistä mallineista kaikilta sivuilta. --Hunsvotti (keskustelu) 1. huhtikuuta 2018 kello 11.54 (UTC)

Missä aihealueissa on suurimmat puutteet?[muokkaa]

(suomen kielen kannalta) mitkä aihealueet ovat sanastoltaan heikoimpia? onko jokin tietty aihealue josta ei ole sanoja juurikaan? ei haeta kategoriaa "sivistyssanat", vaan jotain aihealuetta jota voi kutsua sanakokonaisuudeksi tai sanastoksi. noko jotakin joka on aivan kokonaan unohtunut? --Hartz (keskustelu) 8. maaliskuuta 2018 kello 16.38 (UTC)

Taiteista ainakin on luokiteltu aika vähän. --Hunsvotti (keskustelu) 9. maaliskuuta 2018 kello 06.34 (UTC)

en-verbi-y[muokkaa]

Sir/Madam,

Voisitteko ystävällisimmin korjata mallineen en-verbi-y, jolla ei saa mitään järkevää aikaan ainakaan verbillä "go"|+|+. Olen alustavasti merkinnyt (esim.) verbin go-sivulle fraasiverbit, jotka aion täsmentää, kunhan ehdin.

Kiitos. 84.251.161.164 10. maaliskuuta 2018 kello 04.50 (UTC)

{{en-verbi-y|go||in|for}} toimii, jos ymmärsin mitä tarkoitit. Kaksi ensimmäistä parametria on ensimmäistä sanaa. --Hunsvotti (keskustelu) 11. maaliskuuta 2018 kello 19.58 (UTC)
Tähän liittyen: Jos ei ole tarkoitus, että englannin sanaliittojen monikoista tai muista taivutusmuodoista tehdään omaa artikkelia, niin voisikohan mallineen saada korjattua niin, ettei se tyrkyttäisi ilmauksen monikkomuotoa punalinkkinä (kuten nyt esimerkiksi artikkelissa short circuit? --Chiumbo (keskustelu) 14. maaliskuuta 2018 kello 13.56 (UTC)
Tämä -y-malline on nimenomaan sitä varten. Artikkelissa oli käytetty en-subs-mallinetta. --Hunsvotti (keskustelu) 14. maaliskuuta 2018 kello 19.55 (UTC)
Olisi taas kerran pitänyt katsoa vähän tarkemmin! ;O --Chiumbo (keskustelu) 15. maaliskuuta 2018 kello 14.01 (UTC)

Ehdotus DynamicPageList-laajennuksen käyttöönotosta[muokkaa]

https://www.mediawiki.org/wiki/Extension:DynamicPageList_(Wikimedia)

englanninkielisen version puolella on käytössä, kts. esimerkki https://en.wiktionary.org/wiki/Category:English_nouns tämän avulla saisi luokkasivuille 10 kpl listat uusista luokkaan lisätyistä artikkeleista (recent additions to the category) ja 10 kpl jotka ovat olleet pisimpään muokkaamattomia (oldest pages ordered by last edit). lisäksi voitaisiin vaikka lisätä linkki erilliselle sivulle josta pääsisi näkemään esim. 100 viimeisintä luokkaan lisättyä artikkelia

<DynamicPageList> category=Suomen sanat-fa namespace=Luokka count=10 mode=ordered ordermethod=categoryadd order=descending </DynamicPageList> <DynamicPageList> category=Suomen sanat-fa namespace=Luokka count=10 mode=ordered ordermethod=lastedit order=ascending </DynamicPageList>

mallineesta voi kutsua näin {{#tag:DynamicPageList| category = {{{1}}} count = {{#if: {{{2|}}} | 10 | 20 }} ordermethod = sortkey order = ascending }}

tämä voisi auttaa osaltaan vandalismin torjunnassa, kun näkisi luokkakohtaisesti luokkaan lisätyt. toiminto tukisi massaluokkien käyttöönottoa josta on nyt päätetty. artikkeleiden lukumäärällä luokassa ei ole niin väliä, pystyisi tsekkaamaan uudet luokkaan lisätyt tämän kautta. lisäksi näkisi pitkään luokassa muokkaamattomina makoilleet joissa voi olla jotain vikaa. olisi helpompi hallita luokkia joissa on kymmeniä tuhansia artikkeleita --Hartz (keskustelu) 17. maaliskuuta 2018 kello 11.48 (UTC)

Vaikuttaa ihan hyödylliseltä. --Hunsvotti (keskustelu) 18. maaliskuuta 2018 kello 11.02 (UTC)
Mikäettei, tarpeellinen. --Pjr (keskustelu) 18. maaliskuuta 2018 kello 11.33 (UTC)

Alkukirjainluokittelu taivutusmallineissa[muokkaa]

esim. sivulla howls on eroteltu alkukirjaimen mukaan mallineessa. näissä alkukirjaimen mukaan erottelulla ei edes ole mitään funktiota, ja ne voitaisiin nyt poistaa. esim. en-monikko ja en-v-taivm. näitä tällaisia mallineita on kuitenkin melkoinen joukko: jokaiselle kielelle erikseen omansa. mallineet pitäisi varmaankin suunnitella uudelleen ja lopettaa sanan syöttäminen mallineeseen parametrina. --Hartz (keskustelu) 24. maaliskuuta 2018 kello 08.05 (UTC)

Jeps. --Pjr (keskustelu) 24. maaliskuuta 2018 kello 09.08 (UTC)

Itäfriisin kieli[muokkaa]

Itäfriisiksi kutsutaan sekä alasaksan Itä-Friisiassa käytettävää varianttia (kielikoodi frs) että samalla seudulla käytettävää friisin kielen varianttia (kielikoodi stq). Nyt luokassa Luokka:Itäfriisin kieli on alasaksilaiskielen artikkeleita. Friisin kielen variantille pitäisi kaiketi tehdä oma kieliluokka, mutta olisiko selkeintä antaa sille nimeksi ainoan elossa olevan murteensa mukaan Luokka:Saterlandinfriisin kieli? --85.76.133.148 7. huhtikuuta 2018 kello 14.42 (UTC)

TÄRKEÄÄ: Ylläpitäjien aktiivisuuden tarkastus[muokkaa]

(Please help translate to your language. Kiitos.)

Hei. Käytäntö koskien "edistyneiden käyttöoikeuksien" poistamista (ylläpitäjä, byrokraatti jne.) otettiin käyttöön yhteisön konsensuksella vuonna 2013. Tämän käytännön mukaisesti ylivalvojat arvioivat ylläpitäjien aktiivisuutta wikeissä, joissa ei ole käytäntöä aktiivisuuden vähäisyydestä. Parhaan tietomme mukaan tässä wikissä ei ole muodollista prosessia "edistyneiden käyttöoikeuksien" poistamiseksi tunnuksilta, jotka eivät ole aktiivisia. Tämä tarkoittaa, että ylivalvojat huolehtivat asiasta ylläpitäjien aktiivisuuden arvioinnin nojalla.

Katsomme, että seuraavat käyttäjät ovat määritelmän mukaan passiivisia (ei muokkauksia eikä lokitapahtumia yli kahteen vuoteen):

  1. User:Hanna V

Nämä käyttäjät saavat pian ilmoituksen, jossa heitä pyydetään aloittamaan keskustelu yhteisössä, mikäli he haluavat säilyttää jonkin käyttöoikeutensa tai kaikki oikeudet. Jos käyttäjät eivät reagoi tähän viestiin, ylivalvojat poistavat heiltä edistyneet käyttöoikeudet.

Mikäli te yhteisönä haluatte laatia oman menetelmänne aktiivisuuden tutkimiseen, joka tulee järjestelmänlaajuisen käytännön tilalle, tai jos haluatte tehdä toisenlaisen ratkaisun koskien näitä passiivisia käyttöoikeuden haltijoita tai jos teillä on olemassa oleva käytäntö, jota emme ole huomanneet, ottakaa yhteyttä ylivalvojiin Meta-Wikissä. Näin saamme asiasta tiedon emmekä suorita jatkossa käyttöoikeuksien arviointia wikissänne. Kiitos, --MarcoAurelio (keskustelu) 9. huhtikuuta 2018 kello 15.02 (UTC)

Ilmoitan tässä olevani hengissä, mutta kuten näkyy, aikaa näihin sanakirjahommiin ei ole enää oikein riittänyt. Eli noista ylläpito-oikeuksistani ei tällä hetkellä ole juurikaan hyötyä projektin kannalta. --Hanna V (keskustelu) 14. huhtikuuta 2018 kello 07.05 (UTC)
Hanna V Thanks for your past work in fi.wiktionary علاء (keskustelu) 10. toukokuuta 2018 kello 16.18 (UTC)

Tell us what you think about the automatic links for Wiktionary[muokkaa]

džigit[muokkaa]

Onko suomalaisessa Wiktionaryssä saman tyyppinen "attestation" -kriteeri kuin englanninkielisessä? Minusta näyttää pahasti siltä, että tätä sanaa ei oikeasti ole olemassa suomen kielessä - ainakaan siitä ei löydy googlaamalla kuin 7 esimerkkiä, joista kaksi on Wiktionarystä, yksi sanakirja.orgista, jonka sisältö näyttäisi olevan pitkälti Wiktionarystä kopioitua, kolme on erisnimiä ja vain yksi on oikeasta tekstistä ja sekin mainintana (mention), ei niinkään käyttönä (use). Minusta tuntuisi, että tämä termi olisi vähintäänkin varustettava jonkinlaisella protologismivaroituksella, ellei peräti poistettava. --Hekaheka (keskustelu) 6. toukokuuta 2018 kello 09.28 (UTC)

Periaatteena on, että sanan tulee olla riittävässä käytössä. Uusia sanoja ei saa luoda, vaikka ne olisikin johdonmukaisia. Ei myöskään Wikisanakirjan ulkopuolella keksittyjä sanoja, ennen kuin ne ovat oikeassa käytössä. Jos epäilee sanan olemassa oloa voi sen merkitä tarkistettavaksi tai laittaa poistoäänestykseen. Poistoäänestykseen kuitenkin mielellään vasta, jos keskustelusivulla ei ole päästy selvyyteen. --Hunsvotti (keskustelu) 6. toukokuuta 2018 kello 18.08 (UTC)

AdvancedSearch[muokkaa]

Birgit Müller (WMDE) 7. toukokuuta 2018 kello 14.45 (UTC)

Kokeilu[muokkaa]

@Hunsvotti:, toimiiko Ping-malline? Kopioitu Wikipediasta.--2001:14BB:50:DEEA:D098:6470:C76F:A400 11. toukokuuta 2018 kello 13.23 (UTC)

Linkki mallineeseen--2001:14BB:50:DEEA:D098:6470:C76F:A400 11. toukokuuta 2018 kello 13.25 (UTC)

Jep. --Hunsvotti (keskustelu) 11. toukokuuta 2018 kello 19.19 (UTC)

Wikipediasta poimittuja määritelmiä[muokkaa]

Wikisanakirja:Wikipedia-määritelmiä

Ohjelmalla käyty poimimassa Wikipedian artikkeleiden aluista määritelmiä.

Luettelosta löytyviä sanoja ja niiden perään merkittyjä määritelmiä voi käydä lisäämässä tänne Wikisanakirjaan. Toinen tapa on käydä katsomassa josko Wikisanakirjassa jo olevaa määritelmää voi parantaa Wikipediasta löytyneen määritelmän avulla (onko se parempi tai pitääkö Wikisanakirjan määritelmää hieman muokata).

Muokkauksen yhteenvedoksi voi merkitä vaikkapa fi-wiki, siitä sitten tietää että haettu suomenkielisestä Wikipediasta. --Hartz (keskustelu) 20. toukokuuta 2018 kello 13.44 (UTC)

Lexicographical data is now available on Wikidata[muokkaa]

Malline:muualla-ks rikki[muokkaa]

Esim. sivulla sammakko se tuottaa linkin http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/sammakko, joka aiheuttaa "The requested URL /sammakko was not found on this server." --Espoo (keskustelu) 26. toukokuuta 2018 kello 07.30 (UTC)

Korjattu. Heidän sivulla mennyt rikki nuo nätit lyhyet urlit. --Hartz (keskustelu) 26. toukokuuta 2018 kello 07.40 (UTC)

Uudet suodattimet muutosten tarkasteluun siirtyy pois beetavaiheesta[muokkaa]

Wikimedian Collaboration-tiimi aikoo tuoda Uudet suodattimet muutosten tarkasteluun -ominaisuuden tarkkailulistalle oletuksena tässä wikissä 25. kesäkuuta alkavalla viikolla sen poistuessa beetavaiheesta. Käyttäjät, jotka haluavat pitää vanhanmallisen tarkkailulistan, voivat vaihtaa siihen uuden asetuksen avulla.

Uudet suodattimet tuovat helpomman ja tehokkaamman käyttöliittymän tarkkailulistalle, sekä uusia suodattimia ja muita työkaluja, joiden avulla muutosten tarkastelu on tehokkaampaa. Näihin sisältyy live-päivitykset, käyttäjien määrittämät korostukset, mahdollisuus luoda suodatinjoukkoja ja tallentaa niitä myöhempää käyttöä varten sekä koneoppimista hyödyntävät prediktiiviset suodattimet (wikeissä joissa on ORES käytössä). Jos et vielä tunne näitä uusia suodattimia, voit kokeilla niitä tarkkailulistallasi aktivoimalla Uudet suodattimet muutosten tarkasteluun -toiminnon. Ohjesivulla on ohjeita työkalujen käyttöön.

Yli 70 000 käyttäjää on aktivoinut tämän beetatoiminnon, joka on ollut kokeilukäytössä tarkkailulistalla yli kahdeksan kuukauden ajan. Toiminnon pitäisi olla vakaa ja tehokas, mutta jos sinulla on ajatuksia koskien näitä työkaluja tai beetavaiheesta poistumista, kerro siitä projektin keskustelusivulla tai tässä. Stryn (keskustelu) 5. kesäkuuta 2018 kello 16.08 (UTC)

Update on page issues on mobile web[muokkaa]

CKoerner (WMF) (talk) 12. kesäkuuta 2018 kello 20.58 (UTC)