translatiivi
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]translatiivi (5)
- (kielitiede) sijamuoto, joka ilmaisee muutosta. Sen sijapääte suomessa on -ksi, tai persoonapäätteen edellä -kse. Esimerkiksi pojaksi on translatiivi poika-sanasta.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈtrɑnslɑˌtiːʋi/, [ˈt̪rɑnslɑˌt̪iːʋi]
- tavutus: trans‧la‧tii‧vi
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | translatiivi | translatiivit |
| genetiivi | translatiivin | translatiivien (translatiivein) |
| partitiivi | translatiivia | translatiiveja |
| akkusatiivi | translatiivi; translatiivin |
translatiivit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | translatiivissa | translatiiveissa |
| elatiivi | translatiivista | translatiiveista |
| illatiivi | translatiiviin | translatiiveihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | translatiivilla | translatiiveilla |
| ablatiivi | translatiivilta | translatiiveilta |
| allatiivi | translatiiville | translatiiveille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | translatiivina | translatiiveina |
| translatiivi | translatiiviksi | translatiiveiksi |
| abessiivi | translatiivitta | translatiiveitta |
| instruktiivi | – | translatiivein |
| komitatiivi | – | translatiiveine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | translatiivi- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]1. sijamuoto, joka ilmaisee muutosta
|
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Synonyymit
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- translatiivi Kielitoimiston sanakirjassa
- translatiivi Tieteen termipankissa