adessiivi
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]adessiivi (5)
- (kielitiede) uralilaisten kielten sijamuoto, ulkopaikallissija, joka perusmerkityksessään ilmaisee sijaintia jonkin päällä, jollain pinnalla tai jonkin lähellä, ulko-olento. Suomessa ilmaisee myös teon välinettä ja omistamista.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈɑdesˌsiːʋi/, [ˈɑde̞sːiːʋi]
- tavutus: a‧des‧sii‧vi
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | adessiivi | adessiivit |
| genetiivi | adessiivin | adessiivien (adessiivein) |
| partitiivi | adessiivia | adessiiveja |
| akkusatiivi | adessiivi; adessiivin |
adessiivit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | adessiivissa | adessiiveissa |
| elatiivi | adessiivista | adessiiveista |
| illatiivi | adessiiviin | adessiiveihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | adessiivilla | adessiiveilla |
| ablatiivi | adessiivilta | adessiiveilta |
| allatiivi | adessiiville | adessiiveille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | adessiivina | adessiiveina |
| translatiivi | adessiiviksi | adessiiveiksi |
| abessiivi | adessiivitta | adessiiveitta |
| instruktiivi | – | adessiivein |
| komitatiivi | – | adessiiveine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | adessiivi- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |