nominatiivi

Kohteesta Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

nominatiivi (5)

  1. nominin perusmuoto
    Nominatiivi on suomen kielessä sijapäätteetön.
    Sanakirjoissa nominit esitetään yleensä nominatiivimuodossa.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [ˈno̞minɑˌt̪iːʋi]

Taivutus[muokkaa]

Etymologia[muokkaa]

latinan nominativus ”nimeämiseen liittyvä”

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]