sijapääte

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

sijapääte (48)

  1. (kielitiede) nominien taivuttamiseen liittyvä pääte, deklinaation tunnus kielissä, joissa on nominien taivutus sijoissa
    Omistusta ilmaisevan genetiivin sijapääte suomen kielessä on -n.

Etymologia[muokkaa]

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]