kielisukulaisuus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kielisukulaisuus
- (kielitiede) kielen kehitysvaiheeseen liittyvä todennettavissa oleva keskinäinen riippuvuus muusta kielestä; määritellään kielihistoriassa niin, että samasta kantakielestä polveutuvat kielet ovat sukukieliä
Etymologia[muokkaa]
Käännökset[muokkaa]
1. kielen kehitysvaiheeseen liittyvä todennettavissa oleva keskinäinen riippuvuus muusta kielestä
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- kielisukulaisuus Kielitoimiston sanakirjassa
- kielisukulaisuus Tieteen termipankissa