kielioppi

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kielioppi (5-B)

  1. (kielitiede) oppi kielen rakenteesta ja ominaispiirteistä valitun tarkastelukulman mukaisesti

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkie̯liˌopːi/
  • tavutus: kie‧li‧op‧pi

Etymologia[muokkaa]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

koulukielioppi

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Lauri Hakulinen: Suomen kielen rakenne ja kehitys. 4.painos. Helsinki: Otava, 1979.