osoitin
Kohteesta Wikisanakirja
Sisällysluettelo
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- kellotaulun alalla kulkeva varsi, joka osoittaa kehällä sijaitsevia numeroita; viisari
- (tietotekniikka) näytöllä hiiren avulla liikuteltava nuoli tai muu symboli, jolla osoitetaan ja valitaan tiettyjä olioita näytöltä
- (ohjelmointi) ohjelmoinnissa muuttuja, joka osoittaa toiseen muuttujaan; pointteri
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| nominatiivi | osoitin | osoittimet |
| genetiivi | osoittimen | osoittimien osoitinten |
| partitiivi | osoitinta | osoittimia |
| akkusatiivi | osoitin; osoittimen | osoittimet |
| Sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | osoittimessa | osoittimissa |
| elatiivi | osoittimesta | osoittimista |
| illatiivi | osoittimeen | osoittimiin |
| Ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | osoittimella | osoittimilla |
| ablatiivi | osoittimelta | osoittimilta |
| allatiivi | osoittimelle | osoittimille |
| Muut | ||
| essiivi | osoittimena (osoitinna) |
osoittimina |
| translatiivi | osoittimeksi | osoittimiksi |
| abessiivi | osoittimetta | osoittimitta |
| instruktiivi | – | osoittimin |
| komitatiivi | – | osoittimine- + omistusliite |
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
osoitin
- (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä osoittaa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 33-C
