suu

Suomi

Substantiivi

suu (18)

1. suuaukosta alkava suuontelo, joka päättyy kitasolaan, josta alkaa ruoansulatuskanava; tällä alueella olevat toiminnalliset elimet kuuluvat suuhun
2. suuaukko tai muuhun alkuun liittyvä nimitys

   luolan suu

Ääntäminen

• IPA: [ˈsʷuː]

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	suu	suut
genetiivi	suun	suiden suitten
partitiivi	suuta	suita
akkusatiivi	suu; suun	suut
Sisäpaikallissijat
inessiivi	suussa	suissa
elatiivi	suusta	suista
illatiivi	suuhun	suihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi	suulla	suilla
ablatiivi	suulta	suilta
allatiivi	suulle	suille
Muut
essiivi	suuna	suina
translatiivi	suuksi	suiksi
abessiivi	suutta	suitta
instruktiivi	–	suin
komitatiivi	–	suine- + omistusliite

Etymologia

kantauralin *śuwe

Käännökset

1. suuaukosta alkava onkalo

azeri: ağız bosnia: usta n. mon. englanti: mouth ersä: курго [kurgo] espanja: boca f. hollanti: mond inarinsaame: njälmi indonesia: bacot, mulut islanti: munnur m. italia: bocca f. kambera: ŋaru karjala: suu kreikka: στόμα kroaatti: usta n. mon. pohjoissaame: njálbmi		portugali: boca f. puola: usta n. mon. ranska: bouche f. ruotsi: mun m. saksa: Mund m. serbia: usta, уста n. mon. serbokroaatti: usta, уста n. mon. tanska: mund thai: ปาก tšekki: pusa turkki: ağız udmurtti: ым [ym] venäjä: рот vepsä: su viro: suu
Seuraavissa käännösmerkinnöissä on vikaa (väärä muoto tai kieltä ei ole lisätty tietokantaan):
aari: apa

2. suuaukko

Kts. suuaukko

Liittyvät sanat

• suute
• suin päin
• suudella
• suukko
• suullinen
• suupua
• suutin
• suutusten

Yhdyssanat

hihansuu, illansuu, joensuu, kankaansuu, ovensuu, pullonsuu, suuaukko, suulaki, suuntäysi, suuontelo, suuota, suupala, suupaltti, suupamaus, suupeli, suupelti, suupieli, suupohja, suuposki, suupuoli, suupurje, suurako, suurauta, suurihma, suurustinki, suusana, suutauti, suutulehdus, suuvanne, suuvesi, suuvärkki, suuäänne, teränsuu, uuninsuu

Johdokset

• adjektiivit: suulas

Idiomit

• Olla suu messingillä - hymyillä, olla onnellinen
• Olla suuna päänä - olla aina äänessä
• Syöksyä johonkin suin päin - tehdä jotakin ajattelematta, harkitsematta
• Ottaa suihin- antaa miehelle suuseksiä

Bannoni

Verbi

suu

1. uida

Karjala

Substantiivi

suu

1. suu

Viro

Substantiivi

suu (gen suu, part suu)

1. suu

Taivutus

• ÕS 2006 tyyppi 2 (luu) [Huom! vanha taivutustyyppi]

• yksikön illatiivi: suhu ja suusse
• monikon partitiivi: suid