os

Kansainvälinen

Lyhenne

os

1. osseetin kielitunnus (kaksikirjaiminen, ISO 639-1)

Espanja

Pronomini

os

1. (persoonapronomini) akkusatiivi- ja datiivimuoto sanoista vosotros ja vosotras
2. (refleksiivinen) monikon toisen persoonan akkusatiivi- ja datiivimuoto

   ¿Os preocupáis por el futuro? (akk.)

   Oletteko huolissanne tulevaisuudesta? / Huolestuttaako teitä tulevaisuus?

   ¿Os disteis cuenta de eso? (dat.)

   Huomasitteko sen? (darse cuenta de = huomata jokin)

Latina

Substantiivi

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	ōs	ōra
akkusatiivi	ōs	ōra
genetiivi	ōris	ōrum
datiivi	ōrī	ōribus
ablatiivi	ōre	ōribus

ōs n. (3)

1. (anatomia) suu

Liittyvät sanat

Johdokset

• adjektiivit: ōrālis

Substantiivi

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	os	ossa
akkusatiivi	os	ossa
genetiivi	ossis	ossium
datiivi	ossī	ossibus
ablatiivi	osse	ossibus

os n. (3)

1. luu

Liittyvät sanat

• os coxae, os ilium, os ischii, os pubis, os sacrum

Tästä johtuvat tytärkielten sanat

• espanja: hueso
• italia: osso
• portugali: osso
• ranska: os
• romania: os

Portugali

Artikkeli

os m.

1. monikon maskuliinin määräinen artikkeli, ei suomenneta

Huomautukset

• Artikkeli sulautuu prepositioiden kanssa seuraavasti:

a + os → aos

de + os → dos

em + os → nos

por + os → pelos

Ranska

Substantiivi

os m. (monikko os)

1. luu; ruoto

Etymologia

latinan sanasta os ’luu’

Aiheesta muualla

• os Trésor de la langue française informatisé ‑sanakirjassa (ranskaksi)

Romania

Substantiivi

genetiivi/datiivi
yksikkö	unui os
määräinen	osului
monikko	unor oase
määräinen	oaselor

os n. (määräinen: osul, monikko: oase, määräinen: oasele)

1. luu

Etymologia

latinan sanasta os ’luu’

Tanska

Pronomini

os

1. (persoonapronomini) objektimuoto sanasta vi; meidät, meitä
2. (persoonapronomini) epäsuora objektimuoto sanasta vi; meille
3. (persoonapronomini) preposition kanssa käytettävä objektimuoto sanasta vi; meidän ... -mme, meitä
4. (refleksiivinen) itsemme, itseämme