a
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
![]() |
Kansainvälinen[muokkaa]
Unicode-merkki:
a
- Koodipaikka: U+0061
- Nimi: LATIN SMALL LETTER A
Kirjain[muokkaa]
a (iso kirjain A)
Ääntäminen [IPA][muokkaa]
Huomautukset [IPA][muokkaa]
- Eri äänne kuin suomen a, jota merkitään IPAssa merkillä ɑ
Liittyvät sanat[muokkaa]
- kirjaimet
Vieruskäsitteet [IPA][muokkaa]
- (vastaava pyöreä) ɶ
Lyhenne[muokkaa]
a
- atto, SI-järjestelmän etuliite, triljoonasosa, 10−18
- vuoden tunnus SI-järjestelmässä
- aarin tunnus
- (musiikki, sormintasoittimet) espanjan anular, nimetön (sormi)
Liittyvät sanat[muokkaa]
Suomi[muokkaa]
edellinen - |
---|
a |
seuraava b |
Aakkonen[muokkaa]
a (aa) (iso kirjain A)
- pieni a
Ääntäminen[muokkaa]
Äännetään väljänä laveana takavokaalina. Lyhyenä ja pitkänä (‹aa›) äännettäessä äänteissä ei ole laadullista eroa.[1]
- IPA: [ɑ]
- SAMPA: [A]
Erikseen lausuttuna[muokkaa]
- ‹aa›
- IPA: [ɑː]
- SAMPA: [A:]
- SUT: [A:]
Idiomit[muokkaa]
- Kaiken a ja o
- tärkein, keskeisin asia, alku ja loppu, alfa ja oomega
Katso myös[muokkaa]
- Suomen kielen aakkoset: A a, B b, C c, D d, E e, F f, G g, H h, I i, J j, K k, L l, M m, N n, O o, P p, Q q, R r, S s (Š š), T t, U u, V v, W w, X x, Y y, Z z (Ž ž), Å å, Ä ä, Ö ö
Lyhenne[muokkaa]
a
- approbatur (hyväksytään)
- (slangia) amfetamiini
- (musiikki, C-duuriasteikossa) 6. juurisävel
- (musiikki, A-molliasteikossa) 1. juurisävel
- (musiikki, sävellajista) a-molli
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
Ainu[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
a, yksipaikkainen verbi, yksikkö
Liittyvät sanat[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
a, yksipaikkainen verbi
Verbi[muokkaa]
a, yksikkö
- (apuverbi) olla tehnyt (ilmaisee perfektiä)
- (apuverbi) ('a + <verbi>' 2, 3 kertaa toistettuna) tehdä tekemästä päästyään, tehdä toistuvasti
Interjektio[muokkaa]
a
- ai niin! (kun jokin asia muistuu mieleen)
Lähteet[muokkaa]
- Tamura, Suzuko: アイヌ語沙流方言辞典. (Ainugo Saru hogen jiten, Ainun sarun murteen sanakirja). Soufuukan, 1996. ISBN 978-488-323-093-8.
- Kayano, Shigeru (toim.): 萱野茂のアイヌ語辞典. (Kayano Shigeru no ainugo jiten, Kayano Shigerun ainun sanakirja). Sanseidou, 1996. ISBN 978-438-517-050-3.
Asi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
a
Englanti[muokkaa]
Artikkeli[muokkaa]
*
- yksikön epämääräinen artikkeli, ei suomenneta
- A cat caught a mouse.
- Such a use violates the author's copyright.
Liittyvät sanat[muokkaa]
Espanja[muokkaa]
Prepositio[muokkaa]
a
- ilmaisee suuntaa jonnekin; vastaa suomen illatiivia ja allatiivia
- käytetään suoran henkilöobjektin edellä vastaa suomen partitiivia ja akkusatiivia
- ¿Conoces a Paco? – Tunnetko Pacon?
Idiomit[muokkaa]
- junto a – vieressä
- a ver – katsotaanpa
- ir a – futuuri, aikoa
- jugar a – pelata jotakin
- a ciegas – (kuv.) sokeasti
- a propósito – muuten, lisäksi
- a solas – kahdestaan, kaksin
Fidži[muokkaa]
Artikkeli[muokkaa]
a
- lauseen alussa yleisnimiä edeltävä artikkeli. Jos yleisnimi esiintyy lauseen keskellä, käytetään artikkelia na.
Liittyvät sanat[muokkaa]
Interlingua[muokkaa]
Prepositio[muokkaa]
a
Italia[muokkaa]
Prepositio[muokkaa]
a
- ilmaisee jossain olemista tai johonkin menemistä
- Sono a casa. – Olen kotona.
- La mia casa è a Roma. – Kotini on Roomassa.
- Vado a Roma. – Menen Roomaan.
Huomautukset[muokkaa]
- Prepositio yhtyy sen perässä olevaan artikkeliin. Mahdollisia yhdistelmiä ovat:
- al (a + il)
- alla (a + la)
- all' (a + l')
- allo (a + lo)
- ai (a + i)
- alle (a + le)
- agli (a + gli)
Japani[muokkaa]
Latinisointi[muokkaa]
a
Karjala[muokkaa]
Konjunktio[muokkaa]
a
Aiheesta muualla[muokkaa]
- a Karjalan kielen verkkosanakirjassa
Kiribati[muokkaa]
Pronomini[muokkaa]
a
- (persoonapronomini) he
Kroaatti[muokkaa]
Konjunktio[muokkaa]
a
Latina[muokkaa]
Aakkonen[muokkaa]
a (a) (iso kirjain A)
- latinan aakkosten ensimmäinen kirjain
Katso myös[muokkaa]
- Latinan kielen aakkoset: A a (Æ æ), B b, C c, D d, E e (Ë ë), F f, G g, H h, I i (J j, K k), L l, M m, N n, O o (Œ œ), P p, Q q, R r, S s, T t, U u, V v, W w, (X x, Y y, Z z)
Liivi[muokkaa]
a
- liivin aakkosten kirjain, aakkostus: 1
Liittyvät sanat[muokkaa]
Pohjoissaame[muokkaa]
Aakkonen[muokkaa]
a (iso kirjain A)
- pieni a
Ääntäminen[muokkaa]
Äännetään ensitavussa takaisena, suomen o:hon vivahtavana. Muissa tavuissa äänne arvo vaihtelee. Yhdistelmä ea ääntyy useimmiten kuten suomen eä.[2]
Katso myös[muokkaa]
- Pohjoissaamen aakkoset: A a, Á á, B b, C c, Č č, D d, Ð đ, E e, F f, G g, H h, I i, J j, K k, L l, M m, N n, Ŋ ŋ, O o, P p, Q q, R r, S s, Š š, T t, Ŧ ŧ, U u, V v, W w, X x, Y y, Z z, Ž ž, Ä ä, Ö ö, Å å
Portugali[muokkaa]
Artikkeli[muokkaa]
a f.
- yksikön feminiinin määräinen artikkeli, ei suomenneta
Huomautukset[muokkaa]
- Artikkeli sulautuu prepositioiden kanssa seuraavasti:
Liittyvät sanat[muokkaa]
Prepositio[muokkaa]
a
- ilmaisee suuntaa jonnekin; vastaa suomen illatiivia tai allatiivia
Puola[muokkaa]
Konjunktio[muokkaa]
a
- (rinnastuskonjunktio) ja (eri asioita yhdistävänä)
Liittyvät sanat[muokkaa]
Ranska[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
a
- (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä avoir
Romania[muokkaa]
Artikkeli[muokkaa]
a
- feminiinin genetiivinen artikkeli (+ genetiivi-datiivi)
- o carte a mea – minun kirjani
- o soră a lui Alexandru – Alexandrun sisar
- intervenţia rapidă a echipajului – miehistön nopea toiminta
Partikkeli[muokkaa]
a
- verbin infinitiiviä ilmaiseva partikkeli
- a fi – olla
Verbi[muokkaa]
a
- (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä avea
- A văzut acest film? – Onko hän nähnyt tämän filmin?
Huomautukset[muokkaa]
- Verbimuodolla muodostetaan partisiipin perfektin kanssa verbin perfekti; avea-verbin normaalimerkityksessä ko. muoto on are.
Serbia[muokkaa]
Konjunktio[muokkaa]
a (kyrillinen а)
Sloveeni[muokkaa]
Konjunktio[muokkaa]
a
Toki pona[muokkaa]
Interjektio[muokkaa]
a
Tšekki[muokkaa]
Adverbi[muokkaa]
a
Konjunktio[muokkaa]
a
Liittyvät sanat[muokkaa]
Tuvalu[muokkaa]
Artikkeli[muokkaa]
a
- erisnimien ja persoonapronominien eteen laitettava artikkeli
Unkari[muokkaa]
Artikkeli[muokkaa]
a
Viro[muokkaa]
Lyhenne[muokkaa]
a
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Karlsson, Fred: Suomen peruskielioppi, s. 26–27. 4. laajennettu ja uudistettu painos. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2009. ISBN 978-952-222-097-4.
- ↑ Mikko Korhonen: "Saamen kieli", Pikku jättiläinen, s. 692. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1985. ISBN 951-0-12416-8.
Luokat:
- Kansainväliset lyhenteet
- Kansainvälinen foneettinen aakkosto
- Latinalaiset aakkoset
- Suomen sanat
- Suomen kielen lyhenteet
- Suomen kielen käänteissanakirja
- Suomen kielen slangisanasto
- Suomen kielen musiikkisanasto
- gi kielen musiikkisanasto
- Ainun sanat
- Ainun kielen verbit
- Ainun kielen apuverbit
- Ainun kielen interjektiot
- Ainun kielen verbit, joilla on erillinen yksikkö- ja monikkomuoto
- Asin sanat
- Asin kielen substantiivit
- Englannin sanat
- Englannin kielen artikkelit
- Espanjan sanat
- Espanjan kielen prepositiot
- Fidžin sanat
- Interlinguan sanat
- Interlinguan kielen prepositiot
- Italian sanat
- Italian kielen prepositiot
- Japanin lemmat — rōmaji
- Karjalan sanat
- Karjalan kielen konjunktiot
- Karjalan kielen rinnastuskonjunktiot
- Kiribatin sanat
- Kiribatin kielen persoonapronominit
- Kroaatin sanat
- Kroaatin kielen konjunktiot
- Kroaatin kielen rinnastuskonjunktiot
- Portugalin sanat
- Portugalin kielen prepositiot
- Puolan sanat
- Puolan kielen konjunktiot
- Puolan kielen rinnastuskonjunktiot
- Ranskan verbien taivutusmuodot
- Romanian sanat
- Romanian kielen partikkelit
- Romanian verbien taivutusmuodot
- Serbian sanat
- Serbian kielen konjunktiot
- Serbian kielen rinnastuskonjunktiot
- Sloveenin sanat
- Sloveenin kielen konjunktiot
- Sloveenin kielen rinnastuskonjunktiot
- Toki ponan sanat
- Toki ponan kielen interjektiot
- Tšekin sanat
- Tšekin kielen adverbit
- Tšekin kielen konjunktiot
- Tšekin kielen rinnastuskonjunktiot
- Tuvalun sanat
- Unkarin sanat
- Viron sanat
- Viron kielen lyhenteet
- Fidžin kielen artikkelit
- Portugalin kielen artikkelit
- Romanian kielen artikkelit
- Tuvalun kielen artikkelit
- Unkarin kielen artikkelit