etuvokaali
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
etuvokaali
- (fonetiikka, kielitiede) etinen vokaali; vokaali, jota äännettäessä kielen selän rajaama suuväylän kapein kohta sijaitsee suun etuosassa; suomessa vokaalit e, i, y, ä ja ö
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈet̪uˌʋokɑːli/
- tavutus: e‧tu‧vo‧kaa‧li
Huomautukset[muokkaa]
- Suomen kielen vokaalisoinnun kannalta e- ja i-vokaalit ovat neutraaleja.
Etymologia[muokkaa]
yhdyssana sanoista etu ja vokaali
Käännökset[muokkaa]
1. etinen vokaali
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Vieruskäsitteet[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- etuvokaali Kielitoimiston sanakirjassa
- etuvokaali Tieteen termipankissa
Lähteet[muokkaa]
- Antti Iivonen, Mari Horppila, Miika Heikkonen ja Olli Rissanen: Etuvokaali (front vowel) Fonetiikan perussanasto. 2000. Helsinki: Helsingin yliopisto. Fonetiikan laitos. Viitattu 18.12.2017.