erisnimi

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Wikipedia
Katso artikkeli Erisnimi Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

erisnimi (7)

  1. (kielitiede) propri; sellainen substantiivi, joka kertoo asian, esineen, henkilön tai muun sellaisen erityisen nimen
    Suomen kielessä erisnimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi erisnimi erisnimet
genetiivi erisnimen erisnimien
partitiivi erisnimeä erisnimiä
akkusatiivi erisnimi; erisnimen erisnimet
sisäpaikallissijat
inessiivi erisnimessä erisnimissä
elatiivi erisnimestä erisnimistä
illatiivi erisnimeen erisnimiin
ulkopaikallissijat
adessiivi erisnimellä erisnimillä
ablatiivi erisnimeltä erisnimiltä
allatiivi erisnimelle erisnimille
muut sijamuodot
essiivi erisnimenä erisniminä
translatiivi erisnimeksi erisnimiksi
abessiivi erisnimettä erisnimittä
instruktiivi erisnimin
komitatiivi erisnimine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

Elias Lönnrotin 1850-luvulla käyttöön ottama uudissana[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Elias Lönnrot, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tietopaketti. Raija Majamaa 2007. Viitattu 16.7.2016.