keppi

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

keppi (5-B)

  1. yleensä puinen pitkänmuotoinen esine
    Vaeltajalle keppi on usein hyödyllinen.
    Moni koira tykkää noutaa keppiä.
  2. (kuvaannollisesti) hoputus, pienellä sanktiolla uhkaaminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [ˈk̟e̞pːi]

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi keppi kepit
genetiivi kepin keppien
(keppein)
partitiivi keppiä keppejä
akkusatiivi keppi; kepin kepit
Sisäpaikallissijat
inessiivi kepissä kepeissä
elatiivi kepistä kepeistä
illatiivi keppiin keppeihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi kepillä kepeillä
ablatiivi kepiltä kepeiltä
allatiivi kepille kepeille
Muut
essiivi keppinä keppeinä
translatiivi kepiksi kepeiksi
abessiivi kepittä kepeittä
instruktiivi kepein
komitatiivi keppeine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]