keppi

Suomi

Keppi

Substantiivi

keppi (5-B)

1. yleensä puinen pitkänmuotoinen esine

   Vaeltajalle keppi on usein hyödyllinen.

   Moni koira tykkää noutaa keppiä.

2. (kuvaannollisesti) kannusteiden puutteesta johtuvaa pakkoa vahvistava rangaistus, sanktio, myös sakko tai karenssi

   tarjota keppiä tai porkkanaa

Ääntäminen

• IPA: /ˈkepːi/, [ˈk̟e̞pːi]
• tavutus: kep‧pi

Etymologia

ruotsin sanasta käpp

Käännökset

1. pitkänmuotoinen esine

assami: a banggai: kau englanti: stick espanja: basto m., palo m., bastón m. esperanto: bastono gedaged: ya hollanti: stok m. italia: bastone m. mangareva: rakau portugali: cacete m.

ranska: baguette f., bâton m. ruotsi: käpp, stav saksa: Stab m., Stock m. tongareva: raakau tšekki: hůl m. turkki: sopa tuvalu: lakau, aakau unkari: bagett venäjä: палка

Liittyvät sanat

Synonyymit

• kalikka
• kepakko
• sauva

Vastakohdat

• [2] rangaistus, sanktio: porkkana

Johdokset

• substantiivit: kepitys; slangimuunnelma skeba
• verbit: kepittää

Yhdyssanat

ajokeppi, bambukeppi, biljardikeppi, hernekeppi, hyppykeppi, karttakeppi, kepinisku, kepinlyönti, kepinpää, keppiherra, keppihevonen, kohennuskeppi, kosketuskeppi, kukkakeppi, kyynärkeppi, kyynäräkeppi, kävelykeppi, merkkikeppi, mittakeppi, nokikeppi, pujottelukeppi, sadekeppi, tenukeppi, tukikeppi, vaihdekeppi, vesikeppi

Idiomit

• keppi ja porkkana
• kokeilla kepillä jäätä
  1. (kuvaannollinen) tunnustella varovasti jonkin mahdollisuuden olemassa oloa

Aiheesta muualla

• keppi Kielitoimiston sanakirjassa