sakko

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Wikipedia
Katso artikkeli Sakko Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

sakko (1-A)

  1. rahallinen summa, jonka syylliseksi todetun tulee maksaa rangaistuksena rikoksesta tai sopimusrikkomuksesta
    Miehet selvisivät pelkillä sakoilla, mutta seuraavan kerran heitä saattaa uhata vankeus.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈsɑkːo/

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sakko sakot
genetiivi sakon sakkojen
partitiivi sakkoa sakkoja
akkusatiivi sakko; sakon sakot
sisäpaikallissijat
inessiivi sakossa sakoissa
elatiivi sakosta sakoista
illatiivi sakkoon sakkoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi sakolla sakoilla
ablatiivi sakolta sakoilta
allatiivi sakolle sakoille
muut sijamuodot
essiivi sakkona sakkoina
translatiivi sakoksi sakoiksi
abessiivi sakotta sakoitta
instruktiivi sakoin
komitatiivi sakkoine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

hyvityssakko, juopumussakko, kurinpitosakko, lakkosakko, oheissakko, päiväsakko, parkkisakko, pikasakko, rikesakko, sakkokierros, sakkokorko, sakkolappu, sakkoliha, sakkominuutti, sakkorangaistus, sakkotuomio, sakkovanki, sopimussakko, uhkasakko

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • sakko Kielitoimiston sanakirjassa
  • sakko Tieteen termipankissa