stav

Ruotsi

Substantiivi

stav yl. (2) (yks. määr. staven[luo], mon. epämäär. stavar[luo], mon. määr. stavarna[luo])

1. sauva, keppi, suksisauva
2. (anatomia) sauvasolu

Liittyvät sanat

• käpp
• stavformig
• (anatomia) tapp

Yhdyssanat

• bokstav

Serbia

Substantiivi

stȁv m. (kyrillinen став)

1. näkökanta, näkökulma
2. asenne
3. asento

   sedeći stav – istuma-asento

Ääntäminen

• IPA: /stâʋ/

Taivutus

	yksikkö	monikko
nominatiivi	stȁv	stȁvovi
genetiivi	stȁva	stȁvōvā
datiivi-lokatiivi	stȁvu	stȁvovima
akkusatiivi	stȁv	stȁvove
vokatiivi	stave	stȁvovi
instrumentaali	stȁvom	stȁvovima

Aiheesta muualla

• Николић, Мирослав (2011): stav, Речник српскога језика, ISBN 978-86-7946-004-2, s. 1240

Tšekki

Substantiivi

stav m.

1. kunto, tila

   Chlapec je v kritickém stavu v ostravské nemocnici. – Poika on kriittisessä tilassa sairaassa Ostravassa.

2. tilanne

   Stav hry je 2:2 – Pelin tilanne on 2-2.

Taivutus

sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	stav	stavy
genetiivi	stavu	stavů
datiivi	stavu	stavům
akkusatiivi	stav	stavy
vokatiivi	stave	stavy
lokatiivi	stavu	stavech
instrumentaali	stavem	stavy