tila

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

tila (9)

  1. maarekisteriin merkitty rajoiltaan määrätty yksikkö siihen kuuluvine kiinteine omaisuuksineen, oikeuksineen ja velvollisuuksineen
    Tiloista on määrätty mm. jakolaissa.
    Tällä tilalla on oikeus yhteisiin vesiin.
  2. paikka, jossa jokin tapahtuu
    Virtuaalisessa tilassa kaikkien ei tarvitse olla läsnä yhtä aikaa.
  3. asema, sijoittuminen, sija järjestetyllä listalla tai tuloksissa
    Kolmannen tilan nappasi Ferrarin kakkoskuski Jarno Vanamo.
  4. avaruus, väljyys, tyhjä kohta
    Uusi passi annetaan maksutta vain mikäli entisessä passissa ei ole tilaa uusille merkinnöille.
  5. (lääketiede) henkilön vointi, terveydentila
    Mielestämme hän on erittäin huonossa tilassa, mutta ei hän kuollut ole.
    Insuliiniresistenssi tarkoittaa tilaa, jossa haima tuottaa insuliinia, mutta sen teho on heikentynyt.
  6. tilanne, asema, jama
    Maatalous on Japanissa huonossa tilassa.
    vesien tilan huonontuminen
  7. johonkin objektiin tai asiaan liittyvä laatu, muoto, parametrit tai olotila
    asioiden vallitseva tila
    kiinteän tilan liuos

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [ˈt̪ilɑ̝]

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi tila tilat
genetiivi tilan tilojen
(tilain)
partitiivi tilaa tiloja
akkusatiivi tila; tilan tilat
Sisäpaikallissijat
inessiivi tilassa tiloissa
elatiivi tilasta tiloista
illatiivi tilaan tiloihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi tilalla tiloilla
ablatiivi tilalta tiloilta
allatiivi tilalle tiloille
Muut
essiivi tilana tiloina
translatiivi tilaksi tiloiksi
abessiivi tilatta tiloitta
instruktiivi tiloin
komitatiivi tiloine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Espanja[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

tila f. (monikko tilas)

  1. lehmus
  2. lehmuksen kukka; siitä tehty tee

Liittyvät sanat[muokkaa]