pakko

Kohteesta Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

pakko (1-A)

  1. se, että täytyy
    Sinun on pakko tehdä tämä.
    Onko pakko?

Taivutus[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

ilmaisupakko, järjestäytymispakko, kiinniottopakko, koulupakko, lisenssipakko, maantuntopakko, pakkoajatus, pakkoavioliitto, pakkohoito, pakkohuutokauppa, pakkokeino, pakkolaina, pakkolaitos, pakkolasku, pakkoliike, pakkoliitos, pakkoloma, pakkolomautus, pakkolunastus, pakkoluovutus, pakkomielle, pakkomyynti, pakkoneuroosi, pakkoneurootikko, pakko-ohjaus, pakko-otto, pakkopaita, pakkopeli, pakkoperintä, pakkopulla, pakkorako, pakkoruokinta, pakkoruotsi, pakkosyöttö, pakkoteitse, pakkotila, pakkotilanne, pakkotoimi, pakkotoiminto, pakkotyö, pakkotäytäntö, pakkovalta, siirtopakko, solmiopakko, sopimuspakko, turvavyöpakko, työpakko, viisumipakko, virtsaamispakko, väkipakko

Aiheesta muualla[muokkaa]