pakko
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]- ehdoton, asianomaisen omaa tahtoa huomioonottamaton velvollisuus tai vaatimus, välttämättömyys
- Sinun on pakko tehdä tämä.
- Onko pakko?
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈpɑkːo/
- tavutus: pak‧ko
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pakko | pakot |
| genetiivi | pakon | pakkojen |
| partitiivi | pakkoa | pakkoja |
| akkusatiivi | pakko; pakon |
pakot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pakossa | pakoissa |
| elatiivi | pakosta | pakoista |
| illatiivi | pakkoon | pakkoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pakolla | pakoilla |
| ablatiivi | pakolta | pakoilta |
| allatiivi | pakolle | pakoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pakkona | pakkoina |
| translatiivi | pakoksi | pakoiksi |
| abessiivi | pakotta | pakoitta |
| instruktiivi | – | pakoin |
| komitatiivi | – | pakkoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | pako- | |
| vahva vartalo | pakko- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- adjektiivit: pakollinen, pakoton
Yhdyssanat
[muokkaa]ilmaisupakko, järjestäytymispakko, kiinniottopakko, koulupakko, lisenssipakko, maantuntopakko, maskipakko, pakko-ohjaus, pakko-otto, pakkoajatus, pakkoavioliitto, pakkohoito, pakkohuutokauppa, pakkokeino, pakkolaina, pakkolaitos, pakkolasku, pakkoliike, pakkoliitos, pakkoloma, pakkolomautus, pakkolunastus, pakkoluovutus, pakkomielle, pakkomyynti, pakkoneuroosi, pakkoneurootikko, pakkopaita, pakkopeli, pakkoperintä, pakkopulla, pakkorako, pakkoruokinta, pakkoruotsi, pakkosiirto, pakkosyöttö, pakkoteitse, pakkotila, pakkotilanne, pakkotoimi, pakkotoiminto, pakkotyö, pakkotäytäntö, pakkovalta, siirtopakko, solmiopakko, sopimuspakko, turvavyöpakko, työpakko, viisumipakko, virtsaamispakko, väkipakko
Aiheesta muualla
[muokkaa]- pakko Kielitoimiston sanakirjassa