pakottaa

Katso myös: päköttää

Suomi

Verbi

pakottaa (53-C) (taivutus[luo])

1. saattaa joku vastoin tahtoaan tekemään tai estää häntä tekemästä

   Minä pakotan sinut pesemään hampaasi.

2. (puhekieltä) särkeä, tehdä kipeää

   Taas selkää pakottaa.

3. muokata levymäistä metallia takomalla
4. (slangia) työntää ajatuksia ja ajattelutapoja ihmisille, jotka eivät välttämättä niitä halua

   Ruotsin suurlähettiläs yritti pakottaa homopaskaa japanilaisille lapsille. (ylilauta.org)

Ääntäminen

• IPA: /ˈpɑkot̪ːɑːˣ/
• tavutus: pa‧kot‧taa

Etymologia

• substantiivi pakko (heikko vartalo pako- + pääte -ttaa)

Käännökset

1. panna toinen tekemään jotain

englanti: force, make to, oblige espanja: obligar, forzar, hacer ranska: forcer, obliger ruotsi: tvinga

tšekki: nutit venäjä: заставлять, принуждать, viro: sundima

2. tehdä kipeää

Ks. särkeä

3. muokata metallia takomalla

englanti: chase, emboss

ruotsi: repoussera, ciselera

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: pakote, pakotus
• verbit: pakottautua

Aiheesta muualla

• pakottaa Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkeli 858 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa