särkeä

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

särkeä

  1. (taivutusmuoto) yksikön partitiivi sanasta särki

Verbi[muokkaa]

särkeä (58-L) (taivutus)

  1. hajottaa palasiksi
    Matti ja Maija särkivät ikkunan heittämällä siihen lumipallon.
  2. olla kovassa tuskassa, tuntua hyvin kipeältä
    Hammastani särkee taas.
  3. (audio- tai muusta signaalista) yliohjautua, aiheuttaa säröä

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [ˈsærk̟e̞æ]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]

Idiomit[muokkaa]

  • särkeä jonkun sydän aiheuttaa sydänsuruja jollekulle