k

Wikisanakirjasta
Katso myös: -k, k., K, , , ǩ, Ǩ, ķ, Ķ

Kansainvälinen[muokkaa]

edellinen j
k
seuraava l
Unicode-merkki:

k

  • Koodipaikka: U+006b
  • Nimi: LATIN SMALL LETTER K

Aakkonen[muokkaa]

k (koo) (iso kirjain K)

  1. latinalaisen aakkoston kirjain, suomen aakkostossa 11.
  2. (IPA) soinniton velaarinen klusiili

Ääntäminen[muokkaa]

[2] IPA:

Lyhenne[muokkaa]

k

  1. SI-järjestelmässä kilon lyhenne (tuhat, 103).
  2. Tietotekniikassa käytetty lyhenne, 1024. Myös 1000.
  3. katu
    Mannerheimink 3

Liittyvät sanat[muokkaa]

Suomi[muokkaa]

Aakkonen[muokkaa]

k (koo) (iso kirjain K)

  1. pieni kirjain, aakkosten 11. kirjain

Ääntäminen[muokkaa]

/k/ äännetään soinnittomana aspiroimattomana velaarisena klusiilina:

  • IPA: [​k​], etuvokaalien edellä etisempänä [​k̟​][1]
Erikseen lausuttuna[muokkaa]
  • "koo"
  • IPA: /koː/

Katso myös[muokkaa]

Pohjoissaame[muokkaa]

Aakkonen[muokkaa]

k (iso kirjain K)

  1. pienaakkonen, aakkosten 14. kirjain

Katso myös[muokkaa]


Tšekki[muokkaa]

Prepositio[muokkaa]

k

  1. -een, -lle, luo, kohti, lähelle (+ datiivi)
    Jdu k tobě – Tulen luoksesi.
    Petr je k Evě hodný, ale ke Karle ne. – Petr on mukava Evalle, muttei Karlalle.

Huomautukset[muokkaa]

  • tiettyjen kirjainten edellä muodossa ke

Turkki[muokkaa]

Aakkonen[muokkaa]

k (ke, ka) (iso kirjain K)

  1. pieni kirjain, aakkosten 14. kirjain

Ääntäminen[muokkaa]

/k/ äännetään soinnittomana aspiroimattomana velaarisena klusiilina:

  • IPA: [​k​], etuvokaalien edellä etisempänä [​c​]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kari Suomi & Juhani Toivanen & Riikka Ylitalo: Fonetiikan ja suomen äänneopin perusteet, s. 160. Helsinki: Gaudeamus, 2006. ISBN 951-662-975-X.