soinniton

Suomi

Adjektiivi

soinniton (34-C)

1. (fonetiikka, äänteestä) sellainen, jota tuottaessa äänihuulet eivät värähtele

Ääntäminen

• IPA: /ˈsoi̯nːit̪on/
• tavutus: soin‧ni‧ton

Etymologia

substantiivi sointi (heikko vartalo soinni- ) + johdin -ton

Käännökset

1. sellainen, jota tuottaessa äänihuulet eivät värähtele

englanti: voiceless

kroatia: bezvučan

Liittyvät sanat

Vastakohdat

• soinnillinen

Johdokset

• adverbit: soinnittomasti
• substantiivit: soinnittomuus

Aiheesta muualla

• soinniton Kielitoimiston sanakirjassa