-ös

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Redirect arrow without text.svg
Katso myös: OS, Os, os, os., o.s., -os ja

Suomi[muokkaa]

Suffiksi[muokkaa]

-ös (39) (takavokaalinen muoto -os)

  1. tekee verbistä substantiivin; tyypillisesti teon, teon tuloksen tai kohteen nimiä
    syyttää → syytös
    kylvää → kylvös

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi -ös -ökset
genetiivi -öksen -östen
-öksien
partitiivi -östä -öksiä
akkusatiivi -ös; -öksen -ökset
sisäpaikallissijat
inessiivi -öksessä -öksissä
elatiivi -öksestä -öksistä
illatiivi -ökseen -öksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi -öksellä -öksillä
ablatiivi -ökseltä -öksiltä
allatiivi -ökselle -öksille
muut sijamuodot
essiivi -öksenä -öksinä
translatiivi -ökseksi -öksiksi
abessiivi -öksettä -öksittä
instruktiivi -öksin
komitatiivi -öksine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

+ -s tai mahdollisesti kyseessä on deverbiaalisten -o/-ö-sanojen -s-johdos[1]

Käännökset[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. s. 218. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.