-ös
 |
Suomi
[muokkaa]Suffiksi
[muokkaa]-ös (39) (takavokaalinen muoto -os)
- tekee verbistä substantiivin; tyypillisesti teon, teon tuloksen tai kohteen nimiä
- syyttää → syytös
- kylvää → kylvös
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | -ös | -ökset |
| genetiivi | -öksen | -östen -öksien |
| partitiivi | -östä | -öksiä |
| akkusatiivi | -ös; -öksen |
-ökset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | -öksessä | -öksissä |
| elatiivi | -öksestä | -öksistä |
| illatiivi | -ökseen | -öksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | -öksellä | -öksillä |
| ablatiivi | -ökseltä | -öksiltä |
| allatiivi | -ökselle | -öksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | -öksenä | -öksinä |
| translatiivi | -ökseksi | -öksiksi |
| abessiivi | -öksettä | -öksittä |
| instruktiivi | – | -öksin |
| komitatiivi | – | -öksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | -ökse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
-ös- | |
Etymologia
[muokkaa]-ö + -s tai mahdollisesti kyseessä on deverbiaalisten -o/-ö-sanojen -s-johdos[1]
Käännökset
[muokkaa]1. verbistä substantiivin tekevä pääte
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 218. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.