suudella
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
suudella (67-F) (taivutus[luo])
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈsuːdelːɑˣ/
- tavutus: suu‧del‧la
Etymologia[muokkaa]
Johdos sanasta suu. Sana on ensimmäisen kerran mainittu Daniel Jusleniuksen sanakirjassa 1745.[1]
Käännökset[muokkaa]
1. antaa suudelma
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
Synonyymit[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- suudella Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X. Hakusana suudella.