yleiskieli
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
yleiskieli
- (kielitiede) kielen kielioppisääntöjä ja sanastoa noudattava kieli, virallinen kielimuoto
- (kielitiede) kieliyhteisön eri ikä- ja ammattiryhmien yleisesti käyttämä kieli
- Yleiskielen virke- ja lauserakenne on kirjakielen normien mukaista.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈylei̯sˌkie̯li/
- tavutus: y‧leis‧kie‧li
Etymologia[muokkaa]
yhdyssana sanoista yleinen ja kieli
Käännökset[muokkaa]
1. kielen kielioppisääntöjä ja sanastoa noudattava kieli
|
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- adjektiivit: yleiskielinen
Aiheesta muualla[muokkaa]
- yleiskieli Kielitoimiston sanakirjassa
- yleiskieli Tieteen termipankissa