pää

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Wikipedia
Katso myös artikkeli Pää Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

pää (18)

  1. kehon osa, jossa yleensä sijaitsevat aivot, silmät, korvat, suu ja nenä
    Katolta putosi lunta päähäni.
  2. jonkin esineen päätepiste, ääripää
    köyden pää
  3. nautakarjan määrän yksikkö
    Tilalla kasvatetaan lihakarjaa noin 200 päätä vuodessa.

Ääntäminen[muokkaa]

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi pää päät
genetiivi pään päiden
päitten
partitiivi päätä päitä
akkusatiivi pää; pään päät
Sisäpaikallissijat
inessiivi päässä päissä
elatiivi päästä päistä
illatiivi päähän päihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi päällä päillä
ablatiivi päältä päiltä
allatiivi päälle päille
Muut
essiivi päänä päinä
translatiivi pääksi päiksi
abessiivi päättä päittä
instruktiivi päin
komitatiivi päine-
+ omistusliite

Huomautukset[muokkaa]

  • Päähineestä puhuttaessa käytetään sisäpaikallissijoja: päässä, päästä, päähän:
    Hänellä on hattu päässä.
    Ota lippis pois päästä sisällä!
    Pipo päähän, siellä on kylmä!

Etymologia[muokkaa]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

päällä, päältä, päälle, päässä, päästä, päähän

Yhdyssanat[muokkaa]

alapää, kantapää, kyynärpää, märkäpää, olkapää, paskapää, pässinpää, pääasia, pääkallo, pääkoppa, päälaki, pääluokka, pääluottamusmies, päälävistäjä, päämerkki, päämies, pääministeri, päänahka, päänormaali, pääpaino, päänsärky, pääntie, päänuppi, pääpiirre, pääpiirustus, pääpeli, pääpotti, pääpusku, pääraitti, päätekijä, päätie, päävoitto, pönttöpää, sekopää, yläpää

Idiomit[muokkaa]

  • aukoa päätään
  • avopäin, paljain päin – ilman hattua
  • jossakin ei ole päätä eikä häntääjossakin ei ole mitään järkeä
  • jäädä pää vetävän käteen
  • käydä päinsä – (> päin + -nsä) olla hyväksyttävää
  • käyttää päätään – ajatella, olla järkevä
  • pää kolmantena jalkana – nopeasti, kiireellä
  • (olla) pää pyörällä – (olla) hämmentynyt
  • päästä jalkoihin – kokonaan
  • päästä päähän – ääripisteestä toiseen
    Järvi on 10 kilometriä päästä päähän.
  • päätä pahkaa – harkitsematta
  • suin päin – harkitsematta
  • (olla) suuna päänä – (olla) aktiivinen t. puhelias
  • vetää pää täyteen – juoda itsensä humalaan

Aiheesta muualla[muokkaa]

Võro[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

pää (gen pää, part. pääd)

  1. ihmisen tai eläimen pää

Taivutus[muokkaa]

  • yksikön illatiivi päähä , pähäq