pääpahis
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
pääpahis
- (kirjallisuus, arkikieltä) päähenkilön vastustaja, antagonisti
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pääpahis | pääpahikset |
| genetiivi | pääpahiksen | pääpahisten pääpahiksien |
| partitiivi | pääpahista | pääpahiksia |
| akkusatiivi | pääpahis; pääpahiksen |
pääpahikset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pääpahiksessa | pääpahiksissa |
| elatiivi | pääpahiksesta | pääpahiksista |
| illatiivi | pääpahikseen | pääpahiksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pääpahiksella | pääpahiksilla |
| ablatiivi | pääpahikselta | pääpahiksilta |
| allatiivi | pääpahikselle | pääpahiksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pääpahiksena | pääpahiksina |
| translatiivi | pääpahikseksi | pääpahiksiksi |
| abessiivi | pääpahiksetta | pääpahiksitta |
| instruktiivi | – | pääpahiksin |
| komitatiivi | – | pääpahiksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | pääpahikse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
pääpahis- | |