kiire
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kiire (48)
- ajan vähyydestä sen tarvittavaan määrään verrattuna seuraava usein jännitteinen tilanne
- Meillä on kiire junaan.
- Nyt tuli kiire!
- Tuotannossa tulee kiire, jos aiomme selvitä määräajassa.
- On kiire kouluun, kun nukuin liian pitkään.
- kiireellistetty toiminta
- Onko sinulla kiireitä?
- On pitänyt kiirettä, kun yksi on sairaslomalla.
- Kaikilla näyttää olevan kiire samaan paikkaan.
- Kyllä kiire helpottaa, kun opit homman kunnolla.
- Kiire, kiire, mihin tämä ainainen kiire johtaa?
- Kiire ei helpota, jos jonossa ohittaa yhden auton.
- Kiire lisääntyy, kun yritetään tuotantoa kasvattaa lisäämättä resursseja ja parantamatta menetelmiä.
- Kiireen aiheuttajana on usein ahneus.
- Kiireellä pilataan moni asia.
- Silloin vasta on kiire, kun ei ehdi hypätä pyörän päälle vaan täytyy työntää.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈkiːreˣ/
- tavutus: kii‧re
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kiire | kiireet |
| genetiivi | kiireen | kiireiden kiireitten |
| partitiivi | kiirettä | kiireitä |
| akkusatiivi | kiire; kiireen |
kiireet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kiireessä | kiireissä |
| elatiivi | kiireestä | kiireistä |
| illatiivi | kiireeseen | kiireisiin kiireihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kiireellä | kiireillä |
| ablatiivi | kiireeltä | kiireiltä |
| allatiivi | kiireelle | kiireille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kiireenä | kiireinä |
| translatiivi | kiireeksi | kiireiksi |
| abessiivi | kiireettä | kiireittä |
| instruktiivi | – | kiirein |
| komitatiivi | – | kiireine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kiiree- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kiiret- | |
Käännökset[muokkaa]
3. päälaki
|
Ks. päälaki |
Liittyvät sanat[muokkaa]
kiireellistetty, kiireellä, kiireen tunne,
kiirehtiä, kiirehtää, kiireisesti, kiireisyys, kiireys, kiireysluokka, kiiruhtaa
Synonyymit[muokkaa]
- [2] hoppu
Johdokset[muokkaa]
- adjektiivit: kiireellinen, kiireinen
- adverbit: kiireellisesti, kiireessä, kiireesti
Yhdyssanat[muokkaa]
joulukiire, kiirekausi, lähtökiire, tulipalokiire, työkiire
Substantiivi[muokkaa]
kiire (48)
- (vanhentunut) päälaki
- Hamast candapääst nijn kijresen asti, ei hänesä ole mitän terwe. (Biblia, 1685)
Huomautukset[muokkaa]
- nykykielessä vain sanonnassa kiireestä kantapäähän
Liittyvät sanat[muokkaa]
Rinnakkaiset kirjoitusasut[muokkaa]
- (vanhentunut) kijre
Aiheesta muualla[muokkaa]
- kiire Kielitoimiston sanakirjassa
Viro[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
kiire (gen. kiire, part. kiiret)
- nopea
- kiire hobune – nopea hevonen
- kiireellinen, kiireistä toimintaa vaativa
- See on kiire töö. – Tämä on kiireellinen työ.
Taivutus[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kiire (gen. kiire, part. kiiret)
- kiire
- Selle tööga on mul tuline kiire. – Tämän työn kanssa minulla on palava kiire.
- Mul pole kuskile suurt kiiret. – Minulla ei ole mihinkään suurta kiirettä.
- tal hakkas kiire – hänelle tuli kiire