kiire

Kohteesta Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kiire

  1. ajan vähyydestä sen tarvittavaan määrään verrattuna seuraava usein jännitteinen tilanne
    Meillä on kiire junaan.
    Nyt tuli kiire!
    Tuotannossa tulee kiire, jos aiomme selvitä määräajassa.
    On kiire kouluun, kun nukuin liian pitkään.
  2. kiireellistetty toiminta
    Onko sinulla kiireitä?
    On pitänyt kiirettä, kun yksi on sairaslomalla.
    Kaikilla näyttää olevan kiire samaan paikkaan.
    Kyllä kiire helpottaa, kun opit homman kunnolla.
    Kiire, kiire, mihin tämä ainainen kiire johtaa?
    Kiire ei helpota, jos jonossa ohittaa yhden auton.
    Kiire lisääntyy, kun yritetään tuotantoa kasvattaa lisäämättä resursseja ja parantamatta menetelmiä.
    Kiireen aiheuttajana on usein ahneus.
    Kiireellä pilataan moni asia.
    Silloin vasta on kiire, kun ei ehdi hypätä pyörän päälle vaan täytyy työntää.

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

kiireellisesti, kiireellistetty, kiireellä, kiireen tunne, kiireessä, kiirehtiä, kiirehtää, kiireisesti, kiireisyys, kiireys, kiireysluokka, kiiruhtaa

Synonyymit[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

  1. (vanhentunut) päälaki, vain sanonnassa kiireestä kantapäähän

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viro[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

kiire (gen. kiire, part. kiiret)

  1. nopea
    kiire hobune – nopea hevonen
  2. kiireellinen, kiireistä toimintaa vaativa
    See on kiire töö. – Tämä on kiireellinen työ.

Taivutus[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kiire (gen. kiire, part. kiiret)

  1. kiire
    Selle tööga on mul tuline kiire. – Tämän työn kanssa minulla on palava kiire.
    Mul pole kuskile suurt kiiret. – Minulla ei ole mihinkään suurta kiirettä.

Taivutus[muokkaa]