päälaki

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

päälaki (7-D)

  1. ihmisen tai eläimen pään ylin, normaalisti kupera, osa; pään lakipiste

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈpæːˌlɑki/
  • tavutus: pää‧la‧ki

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi päälaki päälaet
genetiivi päälaen päälakien
(päälakein)
partitiivi päälakea päälakia
akkusatiivi päälaki;
päälaen
päälaet
sisäpaikallissijat
inessiivi päälaessa päälaissa
elatiivi päälaesta päälaista
illatiivi päälakeen päälakiin
ulkopaikallissijat
adessiivi päälaella päälailla
ablatiivi päälaelta päälailta
allatiivi päälaelle päälaille
muut sijamuodot
essiivi päälakena päälakina
translatiivi päälaeksi päälaiksi
abessiivi päälaetta päälaitta
instruktiivi päälain
komitatiivi päälakine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo päälae-
vahva vartalo päälake-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]

Idiomit[muokkaa]

  • kääntää päälaelleen
    1. esittää asia päinvastaisena kuin se todellisuudessa on

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]