päälause

Suomi

Substantiivi

päälause

1. (kielitiede) lause, joka ilmaisee yhden kokonaisen ajatuksen ja sisältää yleensä predikaatin ja subjektin; voi esiintyä itsenäisenä ja näin muodostaa kirjoituksessa yksinäänkin virkkeen

Ääntäminen

• IPA: /ˈpæːˌlɑu̯seˣ/
• tavutus: pää‧lau‧se

Etymologia

yhdyssana sanoista pää ja lause

Käännökset

1. lause, joka ilmaisee yhden kokonaisen ajatuksen ja sisältää yleensä predikaatin ja subjektin

englanti: main clause espanja: oración afirmativa f., oración simple f. hollanti: hoofdzin m., bevestigende zin m., enkelvoudige zin m. islanti: aðalsetning f. japani: 主文 (jūbun), 主節 (shusetsu)

mandariinikiina: 主要小句 (zhǔyào xiǎojù), 主句 (zhǔjù) ranska: phrase affirmative f., proposition simple f. saksa: Hauptsatz m. ukraina: головне речення n. venäjä: главное предложение n.

Liittyvät sanat

• sivulause

Aiheesta muualla

• päälause Kielitoimiston sanakirjassa
• päälause Tieteen termipankissa