päämies

Suomi

Substantiivi

päämies (42)

1. jotakin toimintaa johtava henkilö, jonka asema on ylimpänä arvoasteikossa; johtaja, päällikkö

   valtion päämies; perheen päämies

2. aatelissuvun vanhin (miespuolinen) henkilö
3. (oikeustiede) henkilö, jonka puolesta edustaja tai avustaja toimii

   Asianajaja avusti päämiestään oikeudenkäynnissä.

   Edustaja allekirjoitti sopimuksen päämiehensä puolesta, kun tämä oli estynyt saapumaan sopimuksentekotilaisuuteen.

Ääntäminen

• IPA: /ˈpæːˌmie̯s/
• tavutus: pää‧mies

Etymologia

yhdyssana sanoista pää ja mies

Käännökset

1. valtion, kirkon päämies

englanti: head (of)

ruotsi: överhuvud

2. suvun päämies

englanti: head of the family

ruotsi: huvudman

3. oikeustiede

englanti: principal

ruotsi: huvudman

Liittyvät sanat

• patriarkka
• ruokakunnan päämies
• valtakirja

Yhdyssanat

sadanpäämies, valtionpäämies

Aiheesta muualla

• päämies Kielitoimiston sanakirjassa