Siirry sisältöön

конец

Wikisanakirjasta

Venäjä

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

коне́ц m. (paino päätteellä)

  1. loppu
    в конце́ концо́в – loppujen lopuksi
  2. pää (esineen); pohja (pussin tms.)
  3. (kuvaannollisesti, arkikieltä) heppi, siitin
  4. (merenkulku) köysi

Taivutus

[muokkaa]
 yksikkömonikko
nominatiiviконе́цконцы́
genetiiviконца́концо́в
datiiviконцу́конца́м
akkusatiiviконе́цконцы́
instrumentaaliконцо́мконца́ми
prepositionaaliконце́конца́х

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]