keho
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
keho (1)
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈkeho/
- tavutus: ke‧ho
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | keho | kehot |
genetiivi | kehon | kehojen |
partitiivi | kehoa | kehoja |
akkusatiivi | keho; kehon |
kehot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kehossa | kehoissa |
elatiivi | kehosta | kehoista |
illatiivi | kehoon | kehoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | keholla | kehoilla |
ablatiivi | keholta | kehoilta |
allatiivi | keholle | kehoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kehona | kehoina |
translatiivi | kehoksi | kehoiksi |
abessiivi | kehotta | kehoitta |
instruktiivi | – | kehoin |
komitatiivi | – | kehoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | keho- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia[muokkaa]
Lääketieteteen sanastolautakunta ja Kielitoimisto keksivät sanan, jotta elävälle ja kuolleelle (kalmo) ruumiille olisi erilliset sanat. Keho oli Lönnrotin sanakirjassa kehän synonyymi, ja virossa keha merkitsee elävää ruumista.[1]
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Synonyymit[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- adjektiivit: kehollinen
Yhdyssanat[muokkaa]
kehonkieli, kehonkulttuuri, kehonraikaste, kehonrakentaja
Aiheesta muualla[muokkaa]
- keho Kielitoimiston sanakirjassa
- keho Tieteen termipankissa
- Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä: Keho. Kotimaisten kielten keskus
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Taru Kolehmainen: Ruumis, kalmo ja keho. Helsingin Sanomat, 3.7.2001. Artikkelin verkkoversio. (viitattu 9.5.2019)