yksi

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Wikipedia
Katso myös artikkeli 1 (luku) Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
Yksi

Suomi[muokkaa]

Numeraali[muokkaa]

yksi (31)

  1. (kardinaaliluku) 1, roomalaisilla numeroilla merkittynä I, luku nollan ja kahden välissä; vastaava järjestysluku: ensimmäinen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [ˈyksi]

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi yksi yhdet
genetiivi yhden yksien
*(yhten)
partitiivi yhtä yksiä
akkusatiivi yksi; yhden yhdet
Sisäpaikallissijat
inessiivi yhdessä yksissä
elatiivi yhdestä yksistä
illatiivi yhteen yksiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi yhdellä yksillä
ablatiivi yhdeltä yksiltä
allatiivi yhdelle yksille
Muut
essiivi yhtenä yksinä
translatiivi yhdeksi yksiksi
abessiivi yhdettä yksittä
instruktiivi yksin
komitatiivi yksine-
+ omistusliite

*Muoto on vanhentunut eikä sitä suositella käytettäväksi nykysuomessa.

Etymologia[muokkaa]

suomalais-permiläinen (mahdollisesti suomalais-ugrilainen) *ikte (ükte) (UEW)

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Idiomit[muokkaa]

  • yksi jos toinenkin - moni
  • lähteä yhdelle

Pronomini[muokkaa]

yksi

  1. (indefiniittinen) Toinen kahdesta
    yksi ja toinen
  2. (indefiniittinen) sama, ominaisuuksiltaan ja laadultaan samanlainen.
    yksi ja sama
  3. (indefiniittinen) eräs, muuan
    yksi meistä
    Yksi kulkumies tuli kerran taloon ...
  4. (indefiniittinen) pelkkä
    Yksi matokasa koko hallitus!
    Nekin ovat yksiä perkeleitä!

Karjala[muokkaa]

Numeraali[muokkaa]

yksi

  1. (kardinaaliluku) yksi

Pronomini[muokkaa]

yksi

  1. (indefiniittinen) yksi