yhteinen

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

yhteinen (38) (ei vertailuasteita)

  1. sellainen, joka on useamman kuin yhden oma tai usealle kuuluva; yhteisomistuksinen; useamman kuin yhden käytössä tai hallussa oleva
    Kaikkien käytössä oleva on kaikkien yhteinen.
    Tämä on meidän kahden yhteinen salaisuus.
    Lääkeaineiden yhteisvaikutusta ei ole tutkittu.
    Yhteismaalla on useita omistajia.
  2. joka koskee useita; joka on usealle sama
    yhteinen asia
    Darwin ehdotti, että kaikilla eliölajeilla on yhteinen esi-isä.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈyht̪ei̯nen/
  • tavutus: yh‧tei‧nen

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

yhteisantenni, yhteisarvo, yhteisasunto, yhteiselin, yhteiselo, yhteiselämä, yhteisesitys, yhteishaku, yhteishallinta, yhteishanke, yhteishankinta, yhteisharjoitus, yhteishauta, yhteishenki, yhteishinta, yhteishuone, yhteishyvä, yhteisjakelu, yhteiskeittiö, yhteiskoulu, yhteiskunta, yhteiskuva, yhteiskäyttö, yhteislaukaus, yhteislaulu, yhteislyseo, yhteislähetys, yhteislähtö, yhteismaa, yhteismajoitus, yhteismetsä, yhteismitaton, yhteisnäyttely, yhteisomaisuus, yhteisomistus, yhteispeli, yhteispäätös, yhteissuoli, yhteistalous, yhteistoimi, yhteistoiminta, yhteistulos, yhteistupa, yhteistuumin, yhteistyö, yhteisvaikutus, yhteisvalinta, yhteisvastuu, yhteisverottaa, yhteisverotus, yhteisvoimin, yhteisymmärrys, yhteisyritys

Aiheesta muualla[muokkaa]