eräs

Katso myös: eras

Suomi

Pronomini

eräs (41)

1. (indefiniittinen) asia, ihminen tai muu olento, jota kuulija ei aina ennestään tiedä; puhuja sen sijaan on siitä tietoinen, mutta ei (heti) paljasta sitä

   Eräs herra kävi kysymässä sinua.

   Haluaisin keskustella eräästä asiasta.

Ääntäminen

• IPA: /ˈeræs/
• tavutus: e‧räs

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	eräs	eräät
genetiivi	erään	eräiden eräitten
partitiivi	erästä	eräitä
akkusatiivi	eräs; erään	eräät
sisäpaikallissijat
inessiivi	eräässä	eräissä
elatiivi	eräästä	eräistä
illatiivi	erääseen	eräisiin (eräihin)
ulkopaikallissijat
adessiivi	eräällä	eräillä
ablatiivi	eräältä	eräiltä
allatiivi	eräälle	eräille
muut sijamuodot
essiivi	eräänä	eräinä
translatiivi	erääksi	eräiksi
abessiivi	(eräättä)	(eräittä)
instruktiivi	–	eräin
komitatiivi	–	eräine

Huomautukset

• Pronominin eräs käyttö epämääräisenä artikkelina on suomen kielen kannalta virheellinen.

Etymologia

Sana on tullut yleiskieleen vasta Kalevalan (1835) myötä, ja yleistynyt Aleksis Kiven tuotannon vaikutuksesta. Aiemmin sanaa käytettiin vain itäisissä murteissa.

Käännökset

1. asia, ihminen tai muu olento, jota kuulija ei välttämättä tiedä, mutta puhuja tietää

englanti: a certain, some japani: ある ruotsi: någon saksa: (epämääräinen artikkeli +) gewiss

turkki: bir venäjä: один viro: keegi, miski, üks

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

eräänlainen

Aiheesta muualla

• eräs Kielitoimiston sanakirjassa