yhtälö

Kohteesta Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

yhtälö (2)

  1. (matematiikka) kahden matemaattisen lausekkeen väitetty yhtäsuuruus, joka voi olla joko tosi tai epätosi. Merkitään yleensä kirjoittamalla lausekkeet yhtäsuuruusmerkin molemmin puolin. Usein yhtälö sisältää tuntemattomia muuttujia, jotka halutaan ratkaista.
    Yhtälö on kahden lausekkeen merkitty yhtäsuuruus.
    Opettaja antoi meille vaikean yhtälön ratkaistavaksi.
  2. (kuvaannollinen) useiden asioiden yhdistäminen, samanaikainen toteuttaminen tai soveltaminen
    Perheen ja uran yhdistäminen on väitetty olevan naiselle mahdoton yhtälö.
    Liikunta ja terveellinen ruoka ovat voittamaton yhtälö laihduttamisessa.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi yhtälö yhtälöt
genetiivi yhtälön yhtälöjen
yhtälöiden
yhtälöitten
partitiivi yhtälöä yhtälöitä
yhtälöjä
akkusatiivi yhtälö; yhtälön yhtälöt
sisäpaikallissijat
inessiivi yhtälössä yhtälöissä
elatiivi yhtälöstä yhtälöistä
illatiivi yhtälöön yhtälöihin
ulkopaikallissijat
adessiivi yhtälöllä yhtälöillä
ablatiivi yhtälöltä yhtälöiltä
allatiivi yhtälölle yhtälöille
muut sijamuodot
essiivi yhtälönä yhtälöinä
translatiivi yhtälöksi yhtälöiksi
abessiivi yhtälöttä yhtälöittä
instruktiivi yhtälöin
komitatiivi yhtälöine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

differentiaaliyhtälö, epäyhtälö, liikeyhtälö, momenttiyhtälö, polynomiyhtälö, rationaaliyhtälö, reaktioyhtälö, yhtälönratkaisu, yhtälöoppi, yhtälöryhmä, yhtölöryhmä

Aiheesta muualla[muokkaa]