funktio

Suomi

Funktio

Funktio

Substantiivi

funktio (3)

1. toiminto, toiminta; tarkoitus, tehtävä
2. (matematiikka) sääntö, joka kuvaa suureen riippuvuutta toisesta suureesta tai muuttujasta. Matemaattisesti määriteltynä funktio on relaation alatyyppi, jossa jokaiseen lähtöjoukon alkioon liitetään korkeintaan yksi maalijoukon alkio.
3. (tietotekniikka) aliohjelma; tietyn toiminnon suorittamiseen tarkoitettu käskysarja, joka palauttaa arvon

Ääntäminen

• IPA: /ˈfuŋkt̪io/, [ˈfuŋktio]
• tavutus: funk‧ti‧o

Etymologia

latinan kielen verbistä fungi 'tehdä, toimia, toimittaa'

Käännökset

1. toiminto, toiminta; tarkoitus, tehtävä

bosnia: funkcija f. englanti: function espanja: función italia: funzione f. kroatia: funkcija f. liettua: funkcija romania: funcţie f.

ruotsi: funktion saksa: Funktion f. serbia: funkcija, функција f. sloveeni: funkcija f. venäjä: функция viro: funktsioon

2. matemaattinen funktio

liettua: funkcija puola: funkcja ranska: fonction

ruotsi: funktion saksa: Funktion f. turkki: fonksiyon, görev, işlev

3. aliohjelma

Ks. aliohjelma

Liittyvät sanat

additiivinen funktio, alkeisfunkio, aritmeettinen funktio, funktion kuvaaja, funktionalisti, funktionalismi, funktion arvo, funktion jatkuvuus, funktion kuvaaja, operaattori, relaatio, struktuuri, substanssi, surjektio

Johdokset

• adjektiivit: funktionaalinen

Yhdyssanat

aaltofunktio, eksponenttifunktio, etäisyysfunktio, funktioanalyysi, funktioavaruus, funktiolaskin, funktionaali, funktioverbi, hajautusfunktio, jäsenfunktio, kasaumafunktio, kattofunktio, kertomafunktio, kertymäfunktio, käänteisfunktio, lattiafunktio, logaritmifunktio, pistetodennäköisyysfunktio, reaalifunktio, siirtofunktio, symbolifunktio, tiivistefunktio, vakiofunktio, yhteispistetodennäköisyysfunktio

Sanaliitot

• logistinen funktio

Aiheesta muualla

• funktio Kielitoimiston sanakirjassa
• funktio Tieteen termipankissa
• funktio Suomen etymologisessa sanakirjassa