tunnettu
Suomi
[muokkaa]Adjektiivi
[muokkaa]tunnettu (1-C) (komparatiivi tunnetumpi, superlatiivi tunnetuin) (taivutus[luo])
- jonka monet tuntevat, joka tiedetään; maineikas, nimekäs
- Ray-Banit ovat maailman tunnetuimmat aurinkolasit.
Käännökset
[muokkaa]1. jonka monet tuntevat
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- substantiivit: tunnettuus
Aiheesta muualla
[muokkaa]- tunnettu Kielitoimiston sanakirjassa
Substantiivi
[muokkaa]tunnettu (1)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈt̪unːet̪ːu/
- tavutus: tun‧net‧tu
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tunnettu | tunnetut |
| genetiivi | tunnetun | tunnettujen |
| partitiivi | tunnettua | tunnettuja |
| akkusatiivi | tunnettu; tunnetun |
tunnetut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tunnetussa | tunnetuissa |
| elatiivi | tunnetusta | tunnetuista |
| illatiivi | tunnettuun | tunnettuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tunnetulla | tunnetuilla |
| ablatiivi | tunnetulta | tunnetuilta |
| allatiivi | tunnetulle | tunnetuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tunnettuna | tunnettuina |
| translatiivi | tunnetuksi | tunnetuiksi |
| abessiivi | tunnetutta | tunnetuitta |
| instruktiivi | – | tunnetuin |
| komitatiivi | – | tunnettuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | tunnetu- | |
| vahva vartalo | tunnettu- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]1. muuttuja tai vakio, jonka arvo tunnetaan
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Vastakohdat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- substantiivit: tunnettuus
Verbi
[muokkaa]tunnettu
- (taivutusmuoto) passiivin partisiipin perfekti verbistä tuntea