Liite:Luvut/Suomi
Yleiskielen kardinaali- ja järjestysluvut
[muokkaa]Huomautukset
[muokkaa]Yleistä numeraaleista
[muokkaa]- Koulujaon mukaan numeraaleja ovat sanat, jotka voidaan kirjoittaa numeroin. Täten perus- eli kardinaaliluvut ja järjestysluvut eli ordinaaliluvut kuuluvat numeraalien sanaluokkaan, mutta kaikki lukuihin liittyvät sanat eivät ole numeraaleja (esim. kolmannes). Isossa suomen kieliopissa määritellään näin:
- "Numeraalit eli lukusanat ovat nomineja, jotka ilmaisevat lukumäärää. Numeraaleja on periaatteessa ääretön määrä. Muodoltaan ne jakautuvat peruslukusanoihin ja kymmentä suurempaa tarkoittaviin yhdysnumeraaleihin, joita muodostetaan rekursiivisesti peruslukujen yksi–yhdeksän ja kymmenkantaisten peruslukujen kymmen(en), sata, tuhat jne. pohjalta. Näiden kaikkien pohjalta muodostetaan erityyppisiä murtoluku- ja likimääräilmauksia, jotka käyttäytyvät monessa suhteessa kuten perus- ja yhdyslukusanat, vaikka voivatkin koostua useista sanoista." (VISK § 770 Mitä numeraalit ovat?)
- Numeraalit taipuvat muiden nominien tavoin sekä luvussa että sijassa. Yhdysnumeraalien kaikkia osia taivutetaan poislukien kuitenkin toista-osat.
- Esimerkiksi:
- yksi : yhden : yhdet
- kaksitoista : kahdentoista : kahdettoista
- kaksikymmentäkolme : kahdenkymmenenkolmen : kahdetkymmenetkolmet
- Esimerkiksi:
Lukujen muodostaminen
[muokkaa]- Luvuilla 0–9 on omat sanat.
- yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi, kuusi, seitsemän, kahdeksan yhdeksän
- Luvuilla 10, 100, 1 000, 1 000 000, 1 000 000 000, jne. on omat sanansa.
- kymmenen, sata, tuhat, miljoona, miljardi jne.
- Luvut 11–19 muodostetaan liittämällä ykkösiä tarkoittavan sanan perään sana toista (partitiivi sanasta toinen, harvinaisemmin: toistakymmentä).
- yksitoista, kaksitoista, kolmetoista jne.
- Lukuja 11–19 vastaavat järjestysluvut ovat muotoa [järjestysluku 1.–9. (ensimmäinen = yhdes, toinen = kahdes)] + toista.
- Esim. yhdestoista, yhdeksästoista
- Huomio: muodot yhdestoistas ja kahdestoistas eivät ole yleiskielisiä.
- Lukuja 11–19 vastaavat järjestysluvut ovat muotoa [järjestysluku 1.–9. (ensimmäinen = yhdes, toinen = kahdes)] + toista.
- Luvut 20–99 muodostetaan liittämällä kymmeniä tarkoittavan sanan perään sana kymmentä (partitiivi sanasta kymmenen) ja tämän perään ykköset.
- Suomessa suurten lukujen nimeämisessä käytetään pitkää asteikkoa. Ainoastaan miljoona, miljardi, biljoona, triljoona, kvadriljoona ja kvintiljoona ovat virallisia suurten lukujen nimiä. Muut ovat epävirallisia.
Lukujen kirjoittaminen
[muokkaa]- Kirjoitetussa kielessä on tapana kirjoittaa luvut 0–10, 100, 1 000, jne. sanoina ja muut luvut numeroin. Selvyyden vuoksi lyhyetkin luvut kirjoitaan joskus numeroin.
- Tuhansia suuremmat luvut on tapana erottaa kolmen luvun sarjoihin.
- Esim. 123 456 789 tai satakaksikymmentäkolmemiljoonaa neljäsataaviisikymmentäkuusituhatta seitsemänsataakahdeksankymmentäyhdeksän, 2000 ~ 2 000 tai kaksituhatta, 5 000 000 tai viisi miljoonaa ~ viisimiljoonaa, 14 680 tai neljätoistatuhatta kuusisataakahdeksankymmentä
- Desimaalilukujen merkitsemisessä suomen kielessä käytetään desimaalipilkkua (,). Murtoluvut voidaan kirjoittaa muodossa m/n.
- Negatiiviset luvut kirjoitetaan samalla tavoin kuin niiden positiiviset vastaluvut mutta niiden eteen lisätään sana miinus tai miinusmerkki (ensisijaisesti: −, voidaan korvata ajatusviivalla tai yhdysmerkillä).
- Esim. miinus viisi, miinus satakolmekymmentäyksi, −14, −2
Lyhentäminen
[muokkaa]- Järjestysluvut voidaan lyhennetään kirjoittamalla numerosymbolin perään . tai :s tai muu taivutuspääte.
- Esim. 71. 'seitsemäskymmenesensimmäinen', 45:s 'neljäskymmenesviides', 5:ttä 'viidettä', 14:nnen 'neljännentoista
- Kun luku on kirjoittu numeroin lauseessa ja lausetta luettaessa yhdysnumeraalin alkuosa on nominatiivissa, ei taivutuspäätettä tarvita.
- Jonossa seisoi noin 30 (kolmekymmentä) ihmistä.
- 15 (viisitoista) € (euroa)
- Eilisissä juhlissa oli 4 (neljä) eri ruokalajia. vrt. Eilisissä juhlissa oli 4:ää (neljää) eri ruokalajia.
- Tuotteen hinta nousi vuodessa 40:llä (neljälläkymmenellä) prosentilla.
- Olen käynyt 21:ssä (kahdessakymmenessäyhdessä) eri maassa.
- 30:nnen (kolmannenkymmenennen) vuoron jälkeen olen kerännyt jo miljoonan.
Aiheesta muualla
[muokkaa]- Luvut ja numerot Kielitoimiston ohjepankissa
- Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 770 Mitä numeraalit ovat?
- Suurten lukujen nimet Wikipediassa
- Numbers – Numerot Yle.fissä
Murteellisia kardinaalilukuja
[muokkaa]| Symboli | Kardinaaliluku |
|---|---|
| 0 | nol, noo |
| 1 | yks, yy, y, yhti |
| 2 | kaks, kaa, ka, kahti |
| 3 | kol, kolm, koo, ko, kolome, kolmi, kolmet, kolt |
| 4 | nel, nee, ne, nelijä, neliä, nelejä, neleä |
| 5 | viis, vii, vi, puolkymmentä, puolkyt, puolkytä, puolikymmentä |
| 6 | kuus, kuu, ku, puoltusinaa, puolitusinaa |
| 7 | seittemän, seitsen, seiten, seitten, see, se |
| 8 | kaheksan, kaheksa, kasi, kaa, ka, kahdaksan, kahdeksen, kahdeks, kaheks |
| 9 | yheksän, yheksä, ysi, yy, y, yhdeks, yheks |
| 10 | kymppi, kymmen, kymmenä, kymmenän, kymmänen, kymmänän, kyy, kyt |
| 1x | ~too, ~toist, ~toista, ~toistakymmentä |
| x0 | ~kyt, ~kytä, ~kymment, ~kyönt, ~kymmen |
Pääkaupunkiseudun puhekielen kardinaaliluvut
[muokkaa]- Tässä taulukossa on tyypilliset määrän ilmaisemiseen käytettävät kardinaaliluvut pääkaupunkiseudun murteessa eli ns. yleispuhekielessä.
| Symboli | Kardinaaliluku |
|---|---|
| 0 | nolla |
| 1 | yks |
| 2 | kaks |
| 3 | kolme |
| 4 | neljä |
| 5 | viis |
| 6 | kuus |
| 7 | seittemä(n) |
| 8 | kaheksa(n) |
| 9 | yheksä(n) |
| 10 | kymmene(n) |
| 11 | ykstoist, ykstoista |
| 12 | kakstoist, kakstoista |
| 13 | kolmetoist, kolmetoista |
| 14 | neljätoist, neljätoista |
| 15 | viistoist, viistoista |
| 16 | kuustoist, kuustoista |
| 17 | seittemäntoist, seittemäntoista |
| 18 | kaheksantoist, kaheksantoista |
| 19 | yheksäntoist, yheksäntoista |
| 20 | kakskyt |
| 21 | kakskytyks |
| 30 | kolkyt |
| 40 | nelkyt |
| 50 | viiskyt |
| 60 | kuuskyt |
| 70 | seitkyt, seiskyt |
| 80 | kahekskyt, kaheksankyt |
| 90 | yhekskyt, yheksänkyt |
| 100 | sata |
Katso myös
[muokkaa]Historiallisia kardinaalilukuja
[muokkaa]Vanhan kirjasuomen kardinaalilukuja
[muokkaa]| Symboli | Kardinaaliluku |
|---|---|
| 0 | nolla, nolli |
| 1 | yksi, yxi, yx |
| 2 | kaksi, kaxi, kax, caxi, cax, pari |
| 3 | kolme, colme, colm, kolm, colmat |
| 4 | neljä, nelie, neliä, neilä |
| 5 | viisi, wisi, viis, wiis, wiisi, wijsi, puolikymmentä |
| 6 | kuusi, kws, kwsi, cuusi, cwsi, cuus, cusi, puolitusinaa |
| 7 | seitsemän, seitsemen, seizemän, seizemen, seitzeme |
| 8 | kahdeksan, cahdexan, kahdexan, cadhexen, cadexän, cadexen |
| 9 | yhdeksän, yhdexan, yhdexan, ydhexen, ydexän, ydexen |
| Symboli | Kardinaaliluku |
|---|---|
| 10 | kymmenen |
| 11 | yksitoista(kymmentä) |
| 12 | kaksitoista(kymmentä), tusina |
| 13 | kolmetoista(kymmentä) |
| 14 | neljätoista(kymmentä) |
| 15 | viisitoista(kymmentä) |
| 16 | kuusitoista(kymmentä) |
| 17 | seitsemäntoista(kymmentä) |
| 18 | kahdeksantoista(kymmentä) |
| 19 | yhdeksäntoista(kymmentä) |
| 20 | kaksikymmentä |
| 21 | yksikolmatta(kymmentä), kaksikymmentä ja yksi |
| 22 | kaksikolmatta(kymmentä), kaksikymmentä ja kaksi |
| 23 | kolmekolmatta(kymmentä), kaksikymmentä ja kolme |
| 24 | neljäkolmatta(kymmentä), kaksikymmentä ja neljä |
| 25 | viisikolmatta(kymmentä), kaksikymmentä ja viisi |
| 26 | kuusikolmatta(kymmentä), kaksikymmentä ja kuusi |
| 27 | seitsemänkolmatta(kymmentä), kaksikymmentä ja seitsemän |
| 28 | kahdeksankolmatta(kymmentä), kaksikymmentä ja kahdeksan |
| 29 | yhdeksänkolmatta(kymmentä), kaksikymmentä ja yhdeksän |
| 30 | kolmekymmentä |
| 31 | yksineljättä(kymmentä), kolmekymmentä ja yksi |
| ... | |
| 40 | neljäkymmentä |
| 41 | yksiviidettä(kymmentä), neljäkymmentä ja yksi |
| ... | |
| 50 | viisikymmentä |
| ... | |
| 90 | yhdeksänkymmentä |
| 91 | yksikymmenettä(kymmentä), yhdeksänkymmentä ja yksi, yhdeksänkymmentäyksi |
| ... | |
| 100 | sata |
| 101 | satayksi, sata ja yksi, yksi ja sata |
| ... | |
| 110 | satakymmenen, sata ja kymmenen, kymmenen ja sata |
| ... | |
| 121 | sata ja yksikolmatta |
| ... | |
| 200 | kaksisataa, kaksi sataa |
| ... | |
| 1 000 | tuhat, kymmenen sataa |
| ... | |
| 1 111 | yksitoista sataa ja ykstoista, yksitoista sataa yksitoista, tuhat ja sata ja yksitoista, ykstoista ja sata ja tuhat |
| ... | |
| 10 000 | kymmenen tuhatta, sata sataa, |
| ... | |
| 21 000 | yksikolmattakymmentä tuhatta |
| ... | |
| 100 000 | sata tuhatta, tuhat sataa, tuhannen kertaa sata, sadan kertaa tuhat |
| ... | |
| 1 000 000 | millioni, miljoona, tuhannen kertaa tuhat |
Myöhäiskantasuomen arveltuja kardinaalilukuja
[muokkaa]| Symboli | Kardinaaliluku |
|---|---|
| 1 | *ükci |
| 2 | *kakci |
| 3 | *kolme |
| 4 | *neljä |
| 5 | *viici |
| 6 | *kuuci |
| 7 | *säic'en |
| 8 | *kakteksa |
| 9 | *ükteksä |
| 10 | *kümmen |
Murto- ja desimaaliluvut
[muokkaa]- Murtoluku on kahden kokonaisluvun osamääräksi kirjoitettu luku. Numeroin esitettävä murtoluku merkitään joko erillisellä murtoluvun merkillä taikka numeroilla ja vinoviivalla tai murtoviivalla.
- Esim. ¾, 1/2, 5/2, 1/100, 2/555
- Huomio: suhdeluvuissa, esimerkiksi 1:50 000 (sanotaan: yhden suhde viiteenkymmeneentuhanteen), käytetään jakomerkkinä kaksoispistettä.
- Murtolukua ½ (puoli) lukuun ottamatta murtolukuilmaukset muodostetaan liittämällä lukua tarkoittavaan järjestyslukuun infiksi -nne- ennen sanan -s:ää.
- Esim. kolmannes, neljännes, kolme viidennestä
- Huomio: esim. kolmannes : kolmanneksen : kolmannesta
- Huomio: luvuista 1/10 ja 1/1000 käytetään usein vain samaa tarkoittavaa järjestyslukua kymmenes ja tuhannes muotojen kymmenennes ja tuhannennes sijasta.
- Murtoluku voidaan myös muodostaa yhdyssanana, jossa jälkiosana on sana osa ja alkuosana järjestysluku.
- Esim. kolmasosa, neljäsosa, kolme viidesosaa ~ kolme viidettäosaa
- Huomio: mikäli osia on useampi kuin yksi, voi järjestysluku olla joko nominatiivissa tai partitiivissa.
- Suomen kielessä käytetään desimaalilukujen merkitsemisessä eli desimaalierottimena desimaalipilkkua (,).
- Esim. 253,24; 0,000 01
- Desimaaliluvut sanotaan joko murtolukuina tai muodossa kokonaisosa + pilkku + desimaaliosa.
- Esim. kaksi pilkku kolme, nolla pilkku nolla nolla yksi, nolla pilkku kahdeksan
Aiheesta muualla
[muokkaa]- Murtoluvut Kielitoimiston ohjepankissa
Numerosubstantiivit
[muokkaa]Numerosubstantiiveista osa on arkikielisiä.
Johdoksia, taivutusmuotoja yms.
[muokkaa]Sijamuotoja
[muokkaa]| luku | nominatiivi | genetiivi | partitiivi | akkusatiivi |
|---|---|---|---|---|
| 1 | yksi / yhdet | yhden / yksien | yhtä / yksiä | yksi, yhden / yhdet |
| 2 | kaksi / kahdet | kahden / kaksien | kahta / kaksia | kaksi, kahden / kahdet |
| 3 | kolme / kolmet | kolmen / kolmien | kolmea / kolmia | kolme, kolmen / kolmet |
| 4 | neljä / neljät | neljän / neljien, neljäin | neljää / neljiä | neljä, neljän / neljät |
| 5 | viisi / viidet | viiden / viisien, viitten | viittä / viisiä | viisi, viiden / viidet |
| 6 | kuusi / kuudet | kuuden / kuusien, kuutten | kuutta / kuusia | kuusi, kuuden / kuudet |
| 7 | seitsemän / seitsemät | seitsemän / seitsemien, seitsemäin | seitsemää / seitsemiä | seitsemän / seitsemät |
| 8 | kahdeksan / kahdeksat | kahdeksan / kahdeksien, kahdeksain | kahdeksaa / kahdeksia | kahdeksan / kahdeksat |
| 9 | yhdeksän / yhdeksät | yhdeksän / yhdeksien, yhdeksäin | yhdeksää / yhdeksiä | yhdeksän / yhdeksät |
| 10 | kymmenen / kymmenet | kymmenen / kymmenien, kymmenten | kymmentä / kymmeniä | kymmenen / kymmenet |
| luku | essiivi | translatiivi | abessiivi | instruktiivi | komitatiivi |
|---|---|---|---|---|---|
| 1 | yhtenä / yksinä | yhdeksi / yksiksi | yhdettä / yksittä | (yhden) / yksin | - / yksine |
| 2 | kahtena / kaksina | kahdeksi / kaksiksi | kahdetta / kaksitta | kahden / kaksin | - / kaksine |
| 3 | kolmena / kolmina | kolmeksi / kolmiksi | kolmetta / kolmitta | kolmen / kolmin | - / kolmine |
| 4 | neljänä / neljinä | neljäksi / neljiksi | neljättä / neljittä | - / nelin, neljin | - / neljine |
| 5 | viitenä / viisinä | viideksi / viisiksi | viidettä / viisittä | - / viisin | - / viisine |
| 6 | kuutena / kuusina | kuudeksi / kuusiksi | kuudetta / kuusitta | - / kuusin | - / kuusine |
| 7 | seitsemänä / seitseminä | seitsemäksi / seitsemiksi | seitsemättä / seitsemittä | - / seitsemin | - / seitsemine |
| 8 | kahdeksana / kahdeksina | kahdeksaksi / kahdeksiksi | kahdeksatta / kahdeksitta | - / kahdeksin | - / kahdeksine |
| 9 | yhdeksänä / yhdeksinä | yhdeksäksi / yhdeksiksi | yhdeksättä / yhdeksittä | - / yhdeksin | - / yhdeksine |
| 10 | kymmenenä / kymmeninä | kymmeneksi / kymmeniksi | kymmenettä / kymmenittä | - / kymmenin | - / kymmenine |
Adverbiaalisia sijamuotoja
[muokkaa]| luku | superessiivi | delatiivi | sublatiivi | latiivi | temporaali | kausatiivi | multiplikatiivi | distributiivi | temporaalinen distributiivi | prolatiivi | situatiivi | oppositiivi |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 (yksi) | yhtäällä / - | yhtäältä / - | yhtäälle / - | yhä / - | - | - | (yhdesti) / - | - / yksittäin | - | - | - | - |
| 2 (kaksi) | kahtaalla / - | kahtaalta / - | kahtaalle / - | kahtia / - | - | - | kahdesti / - | - / kaksittain | - | - | - | - |
| 3 (kolme) | - | - | - | kolmia / - | - | - | kolmesti, kolmasti / - | - / kolmittain | - / kolmisin | - | - | - |
| 4 (neljä) | - | - | - | - | - | - | neljästi / - | - / nelittäin | - / nelisin | - | - | - |
| 5 (viisi) | - | - | - | - | - | - | viidesti / - | - | - | - | - | - |
| 6 (kuusi) | - | - | - | - | - | - | kuudesti / - | - | - | - | - | - |
| 7 (seitsemän) | - | - | - | - | - | - | seitsemästi / - | - | - | - | - | - |
| 8 (kahdeksan) | - | - | - | - | - | - | kahdeksasti / - | - | - | - | - | - |
| 9 (yhdeksän) | - | - | - | - | - | - | yhdeksästi / - | - | - | - | - | - |
| 10 (kymmenen) | - | - | - | - | - | - | kymmenesti / - | - / kymmenittäin | - | - | - | - |
Muita johdoksia
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Lukuja tarkoittavia prefiksejä
[muokkaa]Prefiksit, joilla muodostetaan suurten lukujen nimiä
[muokkaa]| Ykköset | Kymmenet | Sadat | |
|---|---|---|---|
| 1 | un- | (n) deki-/desi- | (n/ks) senti- |
| 2 | duo- | (m/s) viginti- | (n) dusenti- |
| 3 | tre- (s) | (n/s) triginti- | (n/s) tresenti- |
| 4 | kvattuor- | (n/s) kvadraginti- | (n/s) kvadringenti- |
| 5 | kvin- | (n/s) kvinkvaginti- | (n/s) kvingenti- |
| 6 | se- (s/ks) | (n) seksaginti- | (n) sessenti- |
| 7 | septe- (m/n) | (n) septuaginti- | (n) septingenti- |
| 8 | okto- | (m/ks) oktoginti- | (m/ks) oktingenti- |
| 9 | nove- (m/n) | nonaginti- | nongenti- |
Muodostustapa
[muokkaa]Yllä olevan taulukon avulla voidaan muodostaa kaikki luvut 1060 – 105994 (kyseessä on pitkä asteikko). Nimi saadaan:
- muuttamalla haluttu luku muotoon 106n eli miljoonapotenssimuotoon
- katsomalla taulukosta etuliitteet, jotka vastaavat lukua n
- Ykkösiä merkitsevään liitteeseen täytyy lisätä suluissa oleva ylimääräinen kirjain, mikäli sama kirjain on suluissa kymmeniä/satoja merkitsevän liitteessä.
- liittämällä perään -(i)ljoona-pääte.
Esimerkki
[muokkaa]- Otetaan luku 10738 eli sellainen luku, jossa on ykkönen ja 738 nollaa sen perässä. Muutetaan se miljoona potenssimuotoon: 10738 = 106·123.
- Lukuun 106·123 tulee: tres- + viginti- + senti-.
- Tässä tre- muuttui muotoon tres-, koska viginti- sitä vaatii.
- Yhdistetään seuraavat osat: tres- + viginti- + senti- + -(i)ljoona → tresvigintisentiljoona.
Siispä luku 10738 on nimeltään tresvigintisentiljoona.
Huomautukset
[muokkaa]Lukua 1060 pienempien suurten lukujen nimet ovat seuraavat: miljoona (106), biljoona (1012), triljoona (1018), kvadriljoona (1024), kvintiljoona (1030), sekstiljoona (1036), septiljoona (1042), oktiljoona (1048), noniljoona/noviljoona (1054).
SI-järjestelmän prefiksit
[muokkaa]- erillisessä liitteessä: SI-järjestelmän kerrannaisyksiköt
Latinalaisperäiset numeroprefikit
[muokkaa]- erillisessä liitteessä: Liite:Latinalaisperäiset numeroprefiksit
Kreikkalaisperäiset numeroprefiksit
[muokkaa]- erillisessä liitteessä: Liite:Kreikkalaisperäiset numeroprefiksit
Sanskritilaisperäiset numeroprefiksit
[muokkaa]- erillisessä liitteessä: Liite:Sanskritilaisperäiset numeroprefiksit