ainoa
Suomi
[muokkaa]Adjektiivi
[muokkaa]ainoa (15) (ei vertailuasteita)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈɑi̯noɑ/
- tavutus: ai‧no‧a
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ainoa | ainoat |
| genetiivi | ainoan | ainoiden ainoitten (ainoain) |
| partitiivi | ainoaa ainoata |
ainoita |
| akkusatiivi | ainoa; ainoan |
ainoat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ainoassa | ainoissa |
| elatiivi | ainoasta | ainoista |
| illatiivi | ainoaan | ainoisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ainoalla | ainoilla |
| ablatiivi | ainoalta | ainoilta |
| allatiivi | ainoalle | ainoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ainoana | ainoina |
| translatiivi | ainoaksi | ainoiksi |
| abessiivi | ainoatta | ainoitta |
| instruktiivi | – | ainoin |
| komitatiivi | – | ainoine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | ainoa- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Rinnakkaismuodot
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- adjektiivit: ainokainen
Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- ainoa Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 620 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa