Siirry sisältöön

olla

Wikisanakirjasta
Katso myös: õlla

Suomi

[muokkaa]

Verbi

[muokkaa]

olla (67) (taivutus[luo])

  1. (kopula, joka rinnastaa kaksi asiaa) sisältää sama ominaisuus kuin jk, vastata identtisesti jtk (väliaikaisesti tai pysyvästi)
    Kissa on musta.
    Kissa on eläin.
    Tuo on tamperelainen kissa.
    Yksi plus kaksi on kolme.
  2. muodostaa osa todellisuudesta (myös kuvaannollisesti, erinäisissä ilmauksissa), pitää hallussaan jtk paikkaa (väliaikaisesti tai pysyvästi) (myös kuvaannollisesti, erinäisissä ilmauksissa)
    Täällä olen minä.
    Kissa on pöydällä.
    Hän on ymmällään.
    Turku on rannikolla.
    Tampereelta olen kotoisin.
  3. muodostaa eksistentiaalilauseen ("jossakin on jotakin" -tyyppisen lauseen)
    Maapallon ulkopuolella on elämää.
    Monille on olemassa Jumala.
  4. (adess. + y. 3. p. + nominatiivi/partitiivi/akkusatiivi) sana, jolla ilmaistaan omistusta
    Meillä on kissa.
  5. käytetään menneiden aikamuotojen (perfektin ja pluskvamperfektin) muodostamisessa
    Hän on juossut. (indikatiivin perfekti)
    Hän oli juossut. (indikatiivin pluskvamperfekti)
    Hän olisi juossut. (konditionaalin perfekti)
    Hän lienee juossut. (potentiaalin perfekti)
  6. käytetään vanhantyylisen futuurin muodostamisessa yhdessä verbin aktiivin partisiipin preesensin kanssa
    Hän oli tekevä suuria sankaruuksia.
  7. käytetään yhdessä aktiivin partisiipin preesensin monikon essiivin kanssa ilmaisemaan teeskentelyä
    Olin kirjoittavinani ymmärrettävää kuvausta.
  8. käytetään yhdessä aktiivin partisiipin preesensin monikon inessiivin kanssa ilmaisemaan tekemisen mahdollisuutta
    Ymmärrettävä kuvaus on kirjoitettavissa.
  9. käytetään imperfektimuodossa yhdessä 1. infinitiivin kanssa ilmaisee lähes tapahtunutta, mutta tapahtumatonta tapahtumaa
    Salama oli tappaa Karpon.
  10. käytetään imperfektimuodossa yhdessä 5. infinitiivin kanssa ilmaisee tapahtumaa joka on vähällä tapahtua, mutta jonka jokin toinen tapahtuma esti
    Hän oli tekemäisillään suuren virheen.
  11. leikkiä
    Hei, ollaanko hippaa?

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈolːɑˣ/
  • tavutus: ol‧la

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

olinpaikka

Idiomit

[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • olla Kielitoimiston sanakirjassa

Espanja

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

olla f. (monikko ollas)

  1. ruukku, pata

Etymologia

[muokkaa]
  • latinan ōlla (DRAE)

Karjala

[muokkaa]

Verbi

[muokkaa]

olla

  1. olla[1]

Lähteet

[muokkaa]
  • Karjalan kielen verkkosanakirja / toimittanut: Marja Torikka ; verkkosovellus: Jari Vihtari. Helsinki : Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2009.

Livvi

[muokkaa]

Verbi

[muokkaa]

olla

  1. olla

Lähteet

[muokkaa]
  • Sanakniigu / onego.ru ["aunuksenkarjala-venäjä-suomi verkkosanakirja"]
* Sanakniigu

Viro

[muokkaa]

Verbi

[muokkaa]

olla

  1. (taivutusmuoto) da-infinitiivi verbistä olema

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • olla sanastossa [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik (viroksi)

Viitteet

[muokkaa]