huume
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]huume (48)
- huumausaine, laiton päihde
- Alkoholi ja tupakka ovat laillisia päihteitä, ja muita päihteitä nimitetään huumeiksi. Reseptilääkkeet muodostavat rajatapauksen, sillä ne ovat lääkekäyttöön laillisia, mutta päihtymistarkoitukseen laittomia.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈhuːmeˣ/
- tavutus: huu‧me
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko | |||
| kieliopilliset sijamuodot | |||||
| nominatiivi | huume | huumeet | |||
| genetiivi | huumeen | huumeiden huumeitten | |||
| partitiivi | huumetta | huumeita | |||
| akkusatiivi | huume; huumeen |
huumeet | |||
| sisäpaikallissijat | |||||
| inessiivi | huumeessa | huumeissa | |||
| elatiivi | huumeesta | huumeista | |||
| illatiivi | huumeeseen | huumeisiin huumeihin | |||
| ulkopaikallissijat | |||||
| adessiivi | huumeella | huumeilla | |||
| ablatiivi | huumeelta | huumeilta | |||
| allatiivi | huumeelle | huumeille | |||
| muut sijamuodot | |||||
| essiivi | huumeena | huumeina | |||
| translatiivi | huumeeksi | huumeiksi | |||
| abessiivi | huumeetta | huumeitta | |||
| instruktiivi | – | huumein | |||
| komitatiivi | – | huumeine- + omistusliite | |||
| vartalot | |||||
| vokaalivartalo | huumee- | ||||
| heikko vartalo | - | ||||
| vahva vartalo | - | konsonantti- vartalo |
huumet- | ||
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. huumausaine, laiton päihde
|
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Synonyymit
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]huumejengi, huumekartelli, huumekasvi, huumekauppa, huumekauppias, huumeklinikka, huumekoira, huumekuriiri, huumenuori, huumeongelma, huumepoliisi, huumepotilas, huumeriippuvuus, huumerikos, huumesota, huumetesti, piikkihuume, ruiskuhuume
Aiheesta muualla
[muokkaa]- huume Kielitoimiston sanakirjassa
- huume Suomen murteiden sanakirjassa
- huume Suomen etymologisessa sanakirjassa
- Artikkeli 3358 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa