Siirry sisältöön

väsymys

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Väsymys Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

väsymys (39)

  1. väsyminen, väsyneisyys, väsyneisyyden tunne
    Väsymys on sangen yleistä, ja yleisimmin siihen löytyy syy väsyneen henkilön elintavoista tai elämäntilanteesta: liian lyhyet yöunet, liikunnan puute, runsas alkoholin käyttö, ylenmääräinen rasittuneisuus tai työuupumus.
    Hän joutuisi muiden mukana metsätöihin, missä jotkut vangit kaatuivat silkasta väsymyksestä eivätkä enää koskaan nousseet.
    Usein työuupumus ilmenee väsymyksenä, kyynistymisenä ja tunteiden hallintaan liittyvinä haasteina. (hs.fi)

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈʋæsymys/
  • tavutus: vä‧sy‧mys

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi väsymys väsymykset
genetiivi väsymyksen väsymysten
väsymyksien
partitiivi väsymystä väsymyksiä
akkusatiivi väsymys;
väsymyksen
väsymykset
sisäpaikallissijat
inessiivi väsymyksessä väsymyksissä
elatiivi väsymyksestä väsymyksistä
illatiivi väsymykseen väsymyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi väsymyksellä väsymyksillä
ablatiivi väsymykseltä väsymyksiltä
allatiivi väsymykselle väsymyksille
muut sijamuodot
essiivi väsymyksenä väsymyksinä
translatiivi väsymykseksi väsymyksiksi
abessiivi väsymyksettä väsymyksittä
instruktiivi väsymyksin
komitatiivi väsymyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo väsymykse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
väsymys-

Etymologia

[muokkaa]

verbi väsyä + johdin -mys

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

kevätväsymys, matkaväsymys, sotaväsymys, taisteluväsymys, työväsymys, väsymyskohtaus

Aiheesta muualla

[muokkaa]