väsyä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
- menettää henkisiä t. ruumiillisia voimiansa, uupua
- (fysiikka) säröytyä ja heikentyä toistuvien jännitystilan muutosten seurauksena
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈʋæsyæˣ/
- tavutus: vä‧sy‧ä
Etymologia[muokkaa]
vanha germaaninen laina[1]
Käännökset[muokkaa]
2. säröytyä ja heikentyä toistuvien jännitystilan muutosten seurauksena
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- adjektiivit: väsy
- substantiivit: väsy, väsymys
- verbit: momentaaninen väsähtää, kausatiivinen väsyttää
Yhdyssanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- väsyä Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 362. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.