selvä

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Katso myös: selva

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

selvä (10) (komparatiivi selvempi, superlatiivi selvin) (taivutus[luo])

  1. helposti erottuva, helposti havaittava, helposti tunnistettava
    Tuohan on selvä hömötiainen.
    Nuo ovat selvät suden jäljet.
  2. täsmällinen, helppotajuinen, ymmärrettävä
    Sain selvät ohjeet.
  3. ilmeinen, kiistaton
    Siinä on selvä ero.
  4. helposti nähtävä, havaittava tai erottuva
  5. sellainen, joka ei ole alkoholin vaikutuksen alaisena, joka on selvin päin
  6. ratkennut, selvinnyt, selkiytynyt; ymmärretty
    Onko asia nyt selvä?

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈselʋæ/, [ˈse̞lʋæ]
  • tavutus: sel‧vä

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

epäselvä, ilmiselvä, päivänselvä, selväkieli, vesiselvä

Interjektio[muokkaa]

selvä

  1. ilmaisee suostumusta tai ymmärtämistä
    Selvä! Tehdään niin.

Käännökset[muokkaa]

Idiomit[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • selvä Kielitoimiston sanakirjassa